Ilmastomuutos - pelkkää ilmaako?

Laitilan Valkomeri 10.12.2019. Tuhat vuotta sitten tässä lainehti merenlahti

Kyllä kansa tietää ja valtamedia totuuden kertoo. Pari viimeistä kesää ovat olleet ennätyksellisen lämpimiä ja kuivia. Se johtuu ilmaston lämpenemisestä. No, kolme vuotta sitten oli kyllä vain 8 astetta lämmintä juhannuspäivänä, mutta se oli poikkeus, joka kuuluu teemaan. Mustat joulut ovat selvä merkki globaalista lämpenemisestä, ja niin ovat valkeatkin.

Toisaalta, kuka nyt säistä niin tarkkaan tietää? Ei sitä tiedä sammakko eikä sitä voi päätellä ahvenen selkäevästä eikä Anne Borgströmin hymystä. Yleisesti sadan vuoden periodi  on lyhyt, jos muutoksesta puhutaan.

Historia tiedetään melko tarkkaan. Runsas 10000 vuotta sitten oli pirun kylmää. Tässä oli yli kilometri jäätä. Sitten ilmasto lämpeni rajusti. Jääkausi päättyi. Vain tuhat vuotta ja mannerjää oli pääosin sulanut ja päällämme oli 100 metriä vettä. Räpiköimme Yoldiameren pohjassa. Sitten oli vähän tasaisempaa. Maa nousi ja kivikauden ihmiset metsästivät ja kalastivat ja puhuivat outoa ugrilaista kieltä. Kivikauden keskivaiheilla oli lämmin jakso ja jalopuut valtasivat Suomen Oulua myöten. Kunnes taas ajanlaskun alun molemmin puolin oli tuhat vuotta viileämpää.

Onko ilmasto nyt lämpenemässä? Varmaankin on, mutta suuressa kuvassa elämme vain jääkausien välistä aikaa. Viimeinen jääkausi ei ole täysin päättynyt Grönlannissa. Siellä ikijää vielä sulaa. Samoin kuin Siperiassa routa.  Jääkarhut muuttavat mantereelle ja vaihtavat turkkinsa ruskeaksi. Mutta uusi jääkausi on odottamassa. Se tulee yhtä varmasti kuin teekkareille Vappu.

Tiedetään, että dinosaurusten aikaan Jura- ja Liitukaudella oli, ainakin osan aikaa, kuumaa ja kosteaa. Ilmassa oli 10-kertainen määrä hiilidioksidia. Myös vesihöyryä oli paljon. Silti elämää oli runsaasti maalla merellä ja ilmassa. Tiedetään että n. 90 milj. vuotta sitten hiilidioksidin määrä ilmassa putosi jyrkästi.  Lämpötila ei silti pudonnut. Hiilidioksidi ei yksin selitä viileneekö ilmasto vai lämpiää. Dinosaurusten sanotaan kuolleen sukupuuttoon äkillisesti. Sillä tarkoitetaan, että suuri osa hirmuliskoista hävisi alle miljoonassa vuodessa. Syyksi sukupuutolle on esitetty ilmaston äkillistä viilenemistä, tulivuoren purkauksia, meteoriitteja.

Kasvihuonekaasujen lämmönsitomiskyky perustuu niiden molekyylirakenteeseen. Ne eivät kovin herkästi reagoi auringon lyhytaaltoisempaan uv- ja valosäteilyyn, mutta sitovat mielellään pitkäaaltoisempaa lämpösäteilyä. Kaikki energia maapallolla on peräisin auringosta ja takaisin avaruuteen se palaa, ennemmin tai myöhemmin. Kasvihuone pystyy vain hetkellisesti hidastamaan ulossäteilyä eli nostamaan lämpötilaa. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani.
 
Hyökkäys hiilidioksidia kohtaan perustuu yksinkertaiseen kuvaajaan. Ilmasto on todettu lämmenneen esiteollisista ajoista vajaan asteen. Vastaavana aikana hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kohonnut kaksinkertaiseksi. Määrät tosin edelleen hyvin pieniä (0,02%-->0,04%). IPCC:n  raporteissa ei juurikaan ole käsitelty muita kasvihuonekaasuja. Vesihöyryn määrämuutokset saattavat selittää suuren osan muutoksesta. Siperian soiden sulaessa sieltä nousee valtavat määrät metaania. Miten erotetaan hiilidioksidin osuus normaaleista suursään ja ilmakehän muutoksista? Sitä ei ole kai kukaan yrittänytkään tehdä.

Joka tapauksessa jos hiilidioksidin tuotto ilmakehään lopetetaan tänään kokonaan,  lämpötilan nousu jatkuu vielä satoja vuosia. Ellei muista syistä viilene. Kokonaan hiilidioksidia ei ilmakehästä pidä poistaa. Silloin lämpötila voisi laskea parikymmentä astetta ja uusi jääkausi odottaisi heti oven takana.

Sähköauto kaikille on looginen, mutta typerä tapa ratkaista tätä ongelmaa. Sähköautojen valmistus on kolmanneksen kalliimpaa. Sivuvaikutuksena saadaan joukko ympäristöongelmia akuissa käytetyistä harvinaisista metalleista sekä niiden louhinnasta. Kaikki riippuu siitä, miten akkujen lataukseen käytetty energia tuotetaan. Sähköauto ei paranna ekologista tasetta maissa, jotka tuottaa kaiken kivihiilellä.

Puolueettoman tiedon saanti ilmastomuutoksesta on vaikeaa. Media on ottanut hiilidioksidin ja lämpötilan nousun ykkösuutisekseen. Samoin suurin osa puolueista. Jos haluat kritisoida, et saa apurahaa, et palstatilaa etkä pääse uutisiin. On syntynyt armeija tutkijoita, jotka elää ilmastonmuutoksella. Haluaisivatko he antaa loppulausunnon että kysymys on vain luontaisesta vaihtelusta?   

Jos maailman joku pelastaa, ei se ainakaan ole  Greta Thunberg, EU tai Vihreä Liitto. Se on joku insinööri, joka keksii menetelmän ja kaikkien rikkaiden rahat, jolla se toteutetaan. Siis pelastaa muutaman sadan vuoden perspektiivillä. Kyllähän tämä tietysti kaikki loppuu aikanaan.

Vaikka tulevaisuuden, sään ja ilmaston ennustaminen on vaikea, sen verta nykytutkimusten valossa uskaltaa sanoa, että ilmasto tulee muuttumaan, ellei pysy paikallaan.

Koska suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa puheena olevaan ilmastomuutokseen ovat 0,0%, yhden desimaalin tarkkuudella ilmaisten, lakatkaa suremasta Grönlannin jäätikön sulamista. Se sulaa joka tapauksessa. Menkää ulos luontoon! Vaikka siellä onkin synkkä joulun alun sää, voi siellä jo aistia alkavan kevään, jos vain virittää aistinsa oikein optimistiselle taajuudelle. Paluumatkalla voisitte käydä toivottamassa hyvät joulut yläkerran yksinäiselle mummolle. Se voi hänelle olla hyvin tärkeätä. Teille täysin ilmaista.



Lähteet:

Kyle, Thomas G.: Atmospheric transmission, emission and scattering. Pergamon Press, Oxford, 1991.

J. Kauppinen & P. Malmi: No Experimental evidence for the signifigant Anthropogenic Climate Change, 2019 

Niemi, T. : Kasvihuoneilmiö ja ilmaston lämpeneminen, 2019
http://haukkamettas.blogspot.com/2019/07/kasvihuoneilmio-ja-ilmaston-lampeneminen.html