Uudenvuodenpuhe 2022

 

Kansalaiset!

Uusi vuosi on jälleen alkanut ja kehitys tulee menemään monen mielestä vittumaisempaan suuntaan.

Korona ei vain ota laantuakseen. Kaksi vuotta sitä on jo jatkunut eikä loppua näy. Kukaan ei enää muista kuinka mones aalto on menossa. Syksyllä jylläsi delta-muunnos, jouluna omikron. Kuinka monta kertaa STM:n Liisa-Maria Voipio-Pulkkikin on käynyt kameroiden edessä kertomassa, että nyt näkyy valoa tunnelinpäässä. Aina kun Maran Timo Lappi on käynyt marisemassa ravintoloiden avaamisesta, se on ollut varma merkki uuden aallon syntymisestä. Päivittäiset tartunnat ovat jouluna lähennelleet 10 000:ta.

Valtiovalta on näyttänyt esimerkkiä. Bile-Sanna lähti altistuneena baariin ja bailasi aamu neljään käsiveskankannattaja Ilmarin kanssa. Fiksuna tyttönä pääministeri Sanna jätti virallisen puhelimen kotiin, koska arvasi, että ikävät turvallisuusihmiset kohta alkavat viestitteleen. Sanna oli aikaisemmin Voguen kannessa, mutta on nyt koko maailman naurun ja pilkan kohteena, eikä syyttä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on jo pitkään roikkunut hätäjarrussa ja nyt hänen varovaisuutta korostava politiikkansa on saanut entistä enemmän kannatusta.

Koronatilanteen piti normalisoitua kun saadaan rokotteita. Piti saada 80% rokotekattavuus, niin sitten helpottaa. Ei helpottanut, toinen pistos piti ottaa. Ei helpottanut sittenkään. Kolmannen rokotuksen aikaistamisesta on jo tehty päätös ja neljättä suunnitellaan. Niitä, jotka ei ole ottaneet rokotetta syyllistettiin. Tällä hetkellä puolet sairaalahoitoa vaativista koronapotilaista on rokotettuja. Syynä tilanteeseen ovat Sannan kaltaiset nuoret sukupolvet, joiden mielestä bailaan pitää päästä milloin vain ja vanhemmille boomereille ei tarvitse sanoa päivää, ei edes saman puolueen tovereille eduskuntatalon käytävillä.

Oli kuntavaalivuosi. Vaalit päätettiin kuitenkin siirtää keväämmälle. Siirto otettiin mediassa ymmärryksellä vastaan. Vaalien terveysturvallisuus oli avainsana, jolla päätöksiä perusteltiin, eikä vihjailuja päätöksen poliittisista motiiveista katsota hyvällä. Median muisti on kuitenkin lyhyt. Kun Donald Trump ehdotti vaalien siirtoa koronaturvallisuuden vuoksi kesällä 2020, sitä pidettiin uhkana demokratialle ja pelkona vaalien häviämisestä.

Kuntavaalit päästiin käymään lopulta ennen Juhannusta.  Äänestysprosentti jäi 55% paikkeille. Perussuomalaiset voittivat, mutta eivät niin paljoa kuin pelättiin odottaa. Selviä häviäjiä olivat Kepu, Sdp ja Vihreät. Kepu on koko ajan kipuillut ja kaivanut lähtökuoppia hallituksesta. Veikkaan, että lähtö tulee tänä vuonna, viimeistään ensi vuonna. Naivistiseen idealismiin realismin sijaan taipuvainen Vihreät on myös kahden vaiheella. Vihreät on kaksi kertaa lähtenyt hallituksesta ydinvoiman lisärakentamisen takia. Nyt sitä pitäisi puhtaana energiamuotona kannattaa. Vihreille päätös ei tällä kertaa näytä oleva yhtä “dramaattinen”. Riita tehdään varmaankin Kepun kanssa hiilinielujen hakkaamisesta.

Luoja säät säätää, vaikka ihminen niihin pystyisi vähän vaikuttamaankin. Parempi kuitenkin pieni lämpeneminen kuin massiivinen jääkausi. Omien laskelmieni mukaan hiilidioksidin lisääntyminen yläilmakehässä, samoin kuin lisääntyvät metaanipäästöt sulavista Siperian soista alkavat kohta vaikuttaa lämpötilaa laskevasti. Tulevassa auringon säteilyssähän on paljon myös lämpösäteilyä, joka siroa takaisin avaruuteen hiilidioksidin, metaanin ja vesihöyryn vaikutuksesta.

Ihminen ja ilmaston lämpeneminen hävitti mammutit

Uuden tutkimuksen mukaan, jos puolet Saharan autiomaan pinta-alasta peitettäisiin aurinkokennoilla, ilmasto lämpenisi maailmanlaajuisesti noin 0,4 astetta. Lisäksi Amazonin sademetsä kuivuisi selvästi nykyisestä. Lämpeneminen olisi suurinta Saharan itsensä alueella (2,5 °C), mutta seuraavaksi suurinta pohjoisilla napa-alueilla.

Arviolta miljardin vuoden kuluttua ilmassa on niin vähän happea, että kaikki vähänkään monimutkaisempi elämä Maan päällä on tuhoutunut. Näin arvioivat japanilaiset tutkijat. Keskeinen syy on Aurinko, joka ikääntyessään muuttuu kuumemmaksi ja lämpöä imevä hiilidioksidi hajoaa.

Emme voi kiistä hiilidioksidin merkitystä ilmastonvaihteluun. Siihen vaikuttavat kuitenkin myös monet muut tekijät, jotka ilmastopolitiikassa olisi otettava huomioon. Pulmana tässä on, että emme tiedä, kuinka paljon ihmisen toiminta vaikuttaa hiilidioksidin kokonaismäärään ja mikä vaikutus sillä on ilmastoon. Emme myöskään tiedä kovin paljon siitä, mitkä muut tekijät vaikuttavat ilmaston muuttumiseen. Emme tiedä sitäkään, mikä on eri tekijöiden kokonaisvaikutus. Edes siitä meillä ei ole varmuutta, onko ilmastomme eri aikaväleillä kaiken kaikkiaan lämpenemässä vai kylmenemässä.

Maapallon keuhkoina tunnettu Amazonin sademetsäkään ei valitettavasti ole enää nimensä veroinen. Viimeisen vuosikymmenen aikana sademetsän Brasiliassa sijaitseva osa on vapauttanut ilmakehään 20 prosenttia enemmän hiilidioksidia kuin se on imenyt sitä itseensä.

Sähköautojen akkuihin, tuulivoimaloihin, aurinkopaneeleihin ja esimerkiksi uusiutuvan energian akkuvarastoihin tarvitaan metalleja. Niiden nykyinen tuotanto on kuitenkin IEA:n mukaan aivan liian pientä, jotta se riittäisi niihin toimiin, joita tarvitaan ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Ja vielä on täysin ratkaisematta, millä tehdään se sähköenergia, jolla kaikki maailman akut tulevaisuudessa ladataan.

Hävittäjähankinnat saatiin myös ennen Joulua maaliin. Raati päätyi odotetusti Naton käyttämään F35:een. Ruotsi ja Ranska osoittivat heti pettymyksenä valinnan johdosta. Venäjä ei ole toistaiseksi valintaa kommentoinut. Eipä heidän Suhoi-kalustoaan ehdokkaiden joukossa tällä kertaa olutkaan. F35-kalusto oli reippaassa erikoistarjouksessa. Vain 8 mrd €. Risteilyohjukset lisähankintana. F35-koneet raportoivat paikka- ja toimintatietonsa suoraan Naton tietokantoihin. Naton kaluston saaminen Suomeen on tietysti strategien voitto Amerikalle. Hinta laitetaan juuri sille tasolle, jolla kaupat syntyy. Suomi on defacto Natossa, vaikka ei ole Naton jäsen. Liitos on mielestäni lujempi kuin natsiliitos jatkosodan alkaessa. Nähtäväksi jää, pelottaako vai ärsyttääkö tämä Suomen natokeimailu Venäjää. Jos nyt kokeiltaisiin, Nato jäisi toiseksi. Mutta voitti sitten kumpi puoli tahansa, Suomi varmasti häviää. Sen vuoksi maa kannattaa pitää omavaraisena leivästä ja lihasta. Voi tulla vielä aika, jolloin joudumme itse keräämään puolukkamme.

Hybridivaikuttamisesta on paljon puhuttu. Asia tunnistettiin syksyllä Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Muutama sata Irakin pakolaista yritti tähän eurooppalaiseen paratiisiin ja vapauden kehtoon. Valkovenäjän katsottiin suhtautuneen pakolaisiin myötämielisesti, jopa tarjonneen heille kyydin. Mediapisteet konfliktista keräsi EU-maa Puola. Piikkilankaa vedettiin monta kilometriä. Varmuuden vuoksi sitä vedettiin myös Viron ja Latvian rajoille. Suomessakin erikoisjoukot ainakin harjoittelivat piikkilankavyyhdin ripeää avaamista.

Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 32000 pakolaista, lähinnä Haaparannan kautta Ruotsista. Pakolaiset olivat vaeltaneet halki Euroopan. Etelä-Ruotsissa ruotsalaiset tarjosivat heille ilmaisen bussikuljetuksen Suomen rajalle. Oliko se hybridivaikuttamista? Eipä tietenkään. Hybridivaikuttamista on vain kaikki mitä Venäjä tekee tai sanoo.

Koska toisesta maailmansodasta ja fasistien valtaannoususta on jo liian pitkä aika, ihmisillä on ollut aikaa miettiä tasa-arvokysymyksiä. Ei ole enää helppoa olla valkoinen hetero. Sanan- ja julkaisuvapauden nimissähän tehdään nykyään kaikenlaista. Esimerkiksi piirretään pilakuvia toisten jumalista. Päivi Räsänen sai syytteen siteeraamalla Raamattua. N-sanan käyttö on erityisen tuomittavaa. Sen sai huomata myös Esko Valtaoja, joka siteerasi Astrid Lindgreniä 50-luvulta ja mainitsi haastattelussa Peppi Pitkätossun isän olleen neekerikuningas. Muistelisin myös kuulleeni Pekka Tiilikaisen todenneen vuoden -52 olympialaisten selostuksessa, että enimmät mitalit pikamatkoilla veivät neekerit. Raamatussa on niin paljon rasistisia kannanottoja, että raamatut pitäisi kaikki polttaa. Muissa tapauksissa pärjättäisiin ehkä pelkällä sensuurilla. Joka tapauksessa eskimopuikkojen nuoleskelu pitää lopettaa. Mutta kukaan ei ole tuominnut ryssä-sanan käyttöä. Joten tulkitsisin, että ryssiä voi edelleen sanoa ryssiksi syyllistymättä lain tarkoittamaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

 Afganistanin viimeisin sota päättyi Yhdysvaltojen ja sitä tukevien ISAF-joukkojen surkeaan pakenemiseen. Suomalaisille Afganistan-operaatio myytiin tyttöjen koulutuksella, vaikka kyse oli USA-suhteista. Sodalla saatiin aikaan vain kuolemaa ja kaaosta. Amerikkalaiset lähtivät heinäkuun alussa yön pimeydessä kuin varkaat. Kalusto jätettiin ryöstelijöille. Paikallisille asevoimille amerikkalaiset eivät vaivautuneet ilmoittamaan mitään. Ei edes tuota: koettakaa nyt pojat pärjätä. Mukaansa he ottivat myös 20 vuoden aikana kerätyn kiitollisuuden ja hyvän tahdon. Sitäkään he eivät afgaaneille jättäneet. Kuukaudessa Taliban valtasi maan takaisin. Kabulin lentokenttä oli kaaoksessa. Länsimaat yrittivät pelastaa tulkkejaan ja muita vasikoitaan lentokentälle rynnivien ihmismassojen joukosta. Meno muistutti elävästi Vietnamista lähtöä tai Die Hard 3:sta. Afganistan näytti karulla tavalla, että emme elä maailmassa, jossa kaikki haluavat perustuslaillista demokratiaa ja ihmisoikeuksia samalla tavalla. Miekkalähetyksen aikakausi tuli jälleen tiensä päähän. Tästä nöyryytyksestä Yhdysvallat ei aivan heti selviä.

EU oli Afganistanin luhistumisesta täysin kuutamolla. Se ei ehtinyt saada kasaan edes huippukokousta, ei mitään lausuntoa, ei evakuoinnin koordinointia. Pieni Suomikin sentään lähetti oman koneen noutamaan pakenevia.

Muuten EU:n vuosi meni normaalissa toiminnassa. Vähän äksyiltiin Britannialle kalastuskiintiöistä, mietittiin koronatukia ja hiilen päästökauppaa. Puolan populistihallitus aiheuttaa aina päänvaivaa. Lokakuussa se linjasi, että Puolan perustuslaki menee EU-lakien yläpuolelle. Suomi on tietysti mallioppilas. Hallitus jaksoi koko kevään saarnata, että on oikein, jos annetaan 7 mrd ja saadaan 3 mrd takaisin. Jarrutuskeskusteluista huolimatta eduskunta hyväksyi keväällä EU-tuen 2/3-enemmistöllä. Monen asiantuntijan mielestä tämä korvamerkitty EU:n elvytysraha on Suomelle kallista, hidasta, tehotonta ja jopa taloudellisesti kyseenalaisia.

Suomettumisesta alettiin puhua 70-luvulla, ja se on yhä voimissaan. Nöyristelyn kohde vain on muuttunut. Nykyään suomettutaan länteen. Enkä ymmärrä, mikä Lenin palvomisessa oli niin erikoista? Leninhän sentään perusti tyhjästä kommunistisen diktatuurin tsarismin raunioille. Moni on nähnyt Leninin, Lenin oli jotain todellista, toisin kuin Jumala, joka on mielikuvitusolento, niin kuin joulupukki tai hammaskeiju. Ja kuinka monta miljoona ihmistä jumalien nimissä on tapettu!

Uusi vuosi tuo uudet haasteet ja vanhatkin on vielä ratkaisematta. Nyt jos koskaan pitää ajatella liian pitkälle! Oiva Paloheimoa lainatakseni: "Päämäärästään tietoinen ihminen eksyy harvoin oikealle tielle."

Muistakaa turvavälit! Omikron on kova tarttumaan! Jo kivikauden ihminen ymmärsi, että sosiaalisuus on perseestä. Vähintään nuijan mentävä turvaväli on pidettävä!

Onnea  Timo Soinille uuden työpaikan haussa!

Onnea Paavo Väyryselle, Suomen viralliselle toisinajattelijalle!

Onnea Krista Kiurulle tulevan perheenlisäyksen johdosta!

Jaksamista Suomen viljantuottajille, maidontuottajille ja lihatuottajille teidän elintärkeässä, mutta kannattamattomassa työssänne.

Jaksamista Jari Aarniolle, joka on todettu syylliseksi lähes kaikkeen tässä maassa. Toivottavasti pääsit joululomalle, vaikka loma-anomus varastettiinkin.

Jaksamista ja viisautta Vladimir Putinille. Maailman suurimman maan koossa pitämisessä ymmärrettävästi riittää haasteita.

Jaksamista Joe Bidenille ja varovaisuutta portaissa ja koirankusetuslenkeillä.

Jaksamista kaikille siivoojille, jotka tekevät raskasta ja aliarvostettua, mutta erittäin tärkeää työtä.

Jaksamista vanhuksille ja heidän väheneville hoitajilleen koronakriisin keskellä.

Jaksamista kaikille hoitoalan työntekijöille, vaikkei luvattuja koronabonuksia tullutkaan.

Jaksamista kaikille suomalaisille. Yrittäkää olla tekemättä typeryyksiä. Älkää ainakaan äänestäkö demareita tai vihreitä!


Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

 

Pentti Linkola, messias vain marttyyri?

commons.wikimedia.org/wiki/File:Pentti_linkola.jpg

 

Anneli Jussila on kirjoittanut kirjan nuoruuden ihastuksestaan ja suuresti arvostamastaan Pentti Linkolasta, tuosta Ritvalan kylähullusta. Lähtökohdistaan johtuen teosta ei voi liiasta objektiivisuudesta moittia. Linkolaa laitetaan hieman isompiin saappaisiin kuin ne nokialaiset, joissa hän koko pariviikkoisen linturetkensä ajan tapasi nukkua. Objektiivisuus ei sinänsä ole mikään hyve. Linkolan kanssa eläneen ja kaiken kokeneen henkilön mielipiteet ja tulkinnat voivat yhtälailla olla kiinnostavia.

Pentti solmi mielellään suhteita älykkäisiin ja filosofointiin taipuvaisiin henkilöihin. Varsinkin naisiin. Erityisesti, jos he pystyivät pitämään venettä sivutuulessa verkkojen kokemisen ajan tai hurmaantumaan auringonnoususta Itäkairassa.

80-luvulla Pentistä oli tullut tunnettu luontofilosofi kirjoituksillaan ja pysähtyneeseen 40-luvun omavaraistalouteen tähtäävällä elämäntavallaan. Linkolasta levisi voimakas alfa-uroksen tuoksu, joka oli sekoitus liian lämpimässä säilöttyä kalaa ja pesemättömän paidan hikeä. Siinä oli varmaan ripaus muitakin, tässä erittelemättömiä ainesosia. Moni tyttö kävi tutustumassa, mutta moni tuli toisiin ajatuksiin. Unelmat paremmasta maailmasta hävisivät, kun elämän karuus paljastui. Laatokkamallisen veneen soutaminen syysmyrskyssä tai parin päivän patikointi kairassa, eväänä vain savustettu lahna oli monelle liikaa. Anneli jäi pidemmäksi aikaa. 

Kirjassa esitellään kevyesti erinäisiä sattumuksia vuosien varrelta. Milloin ollaan kalassa, milloin linturetkellä. On kesä, satakieli laulaa lehdossa. Tavataan ystäviä ja keskustellaan luonnosta, sen tulevaisuudesta ja ihmisen osasta siinä. Kirjan loppuosa on puisevaa filosofista pohdintaa. Linkolan sanomisia ja kirjoituksia vertaillaan lähes kaikkiin maailman filosofeihin, niitä tulkitaan ja aina löytyy yhtymäkohtia. Aleksis Kiven seitsemästä veljeksestä tietysti löytyy arkkityyppi meille jokaiselle, mutta ei edes Väinämöistä jätetä yksin virittelemään hauenluista kanneltaan kalevalalaiseen sankaritarustoon. Pentti Linkola käväisee sielläkin.

Lopuksi Linkolasta tehdään puoliväkisin uskonnollista persoonaa. Hän ei ollut puhdas evolutionisti tai darwinisti, vaan uskoi omalla tavallaan korkeimpaan voimaan. Vanhoilla päivillään hän liittyi takaisin kirkkoon, lauloi virsiä ja pohti Jumalan manifestaatiota luonnossa. Jos hän ei kirjan mukaan ollut suorastaan Messias, niin jonkinlainen mystikkomunkki kuitenkin. Tietysti hyvä, että tulkinnat käsittelevät tapahtumia tässä ajassa. Muuten saattaisi käydä niin kuin aikanaan evankelistoille, jotka kirjoittivat tutkielman Jeesuksesta 300 vuotta hänen kuolemansa jälkeen kuulopuheiden perusteella. Pentti Linkolakin olisi muka kävellyt vetten päällä, vaikka todellisuudessa käveli sentin jäällä.

Filosofia on käsitys maailmasta ajattelun tasolla tiettynä aikana. Filosofointi on käsitysten erittelyä ja analyysiä. Filosofiksi pääset, jos pysytyt raflaavat mielipiteesi esittämään riittävän juohevasti, mielellään kirjallisessa muodossa, ja kun kuolemastasi on kulunut mielellään yli 100 vuotta. Tieteenä filosofia on roskaa. Maallikot kutsuvat sitä paskan jauhannaksi. Sillä on kuitenkin voimakas terapeuttinen ja ihmisen sosiaalisuuteen liittyvä aspekti. Ihminen kaipaa filosofointia. 

Erilaisiakin tulkintoja filosofiasta tietenkin esitetään. Jotkut pitävät filosofiaa kaiken tieteen perustana. Tällä kaiketi voidaan viitata korkeintaan tiedon käsittelyn metodeihin, jotka tavallaan periytyvät filosofiasta. Antiikin aikana tietysti kaikki tiede oli filosofiaa, koska elämästä ja aineesta ei juuri mitään ymmärretty. Itse olen aika pitkälle Ludvig Wittgensteinin kannalla, jonka mukaan filosofia ei ole mikään tiede ja filosofien suurin virhe on, että he pitävät itseään tiedemiehinä. Wittgenstein myös kertoi lukeneensa elämässään vain muutaman filosofisen teoksen ja katuvansa syvästi niidenkin lukemista. Silti häntä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimpänä filosofina.

Wittgensteinin ja Linkolan välillä löytää paljon yhtymäkohtia. Molemmat olivat persoonina tosi erikoisia. Wittgenstein analysoi kielen loogista rakennetta pakonomaisella vimmalla. Joskus hänen tutorinsa Bertrand Russell olikin kysynyt synkkiin ajatuksiin vaipuneelta ja huoneessa koko yön edes takas ravanneelta Wittgensteinilta, että mietitkö logiikkaa vain syntejäsi. 

Yliopistoura ei Wittgensteinia juuri kiinnostanut. B.Russell sai hänet vaivoin väittelemään tohtoriksi. Väitöskirja oli outoon hakemistopuuhun jäsennelty Tractatus Logico-Philosophicus. Siinä Wittgenstein määritteli kielen rajat seuraavilla pääkategorioilla: 

• 1) Maailma on tosiseikkojen  kokonaisuus, 
• 2) Tosiseikka on yksityisten asioiden vallitsemista, 
• 3) Tosiseikkojen loogiset kuvat ovat ajatuksia, 
• 4) Ajatuksia ovat mielekkäät lauseet, 
• 5) Lauseet ovat totuusfunktioita, 
• 6) Totuusfunktiolla on tietty muoto, 
• 7) Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.

Filosofoinnin lisäksi ihmisen toimintaa on ohjannut usko johonkin korkeimpaan voimaan. Jumalan ja pyhyyden etsiminen ja kokeminen on meillä geeneissä ainakin neandertalin ajoilta. Uskon synnyttää pelko jostain selittämättömästä. Ihminen tajuaa kuolevansa. Kaiken päättyminen ahdistaa. Onko maa, taivas ja aurinko olleet iäti? Uskontoihin liittyy tietty menetelmä. Pitää elää hyveellisesti tietyn kaavan mukaan. Palkintona on pelastuminen, taivas. Jos et noudata sääntöjä, sinua rangaistaan, joudut helvettiin tai inkarnoidut apinaksi. Muihin uskontoihin kuuluvat ovat vääräuskoisia, heidät koetetaan kukistaa tai käännyttää. Uskonto on myös poliittisen vallan väline. Sillä hallitaan massoja.

Mielestäni kauneinta mitä ihminen on saanut aikaan on kvanttifysiikka. Sen todistaminen, että maailma syntyy satunnaisesti tyhjästä ei kuitenkaan ole saanut varauksetonta kannatusta, ei edes ns. ”sivistyneistön” keskuudessa.  Vielä nyt 2020-luvullakin, jos kadun ihmisiltä kysytään, yli puolet saattaa tunnustaa uskovansa Jumalaan.

Pentti Linkolalle annettiin paljon anteeksi, vaikka tiedettiinkin, ettei toiminta täysin terveeltä vaikuta. Pikkupoikana hän keräsi Elannon maitoautojen rekisterinumeroita. Myöhemmin hän hurahti lintuihin. Sitäkin hän teki yhtä pakonomaisesti, kaikkensa antaen, itseään säästämättä. Samanlainen pakkoneuroottinen toiminta on tyypillistä kaikille lintumiehille.

Pentti Linkola osasi lukea ja kirjoittaa jo viisivuotiaana. Hän luki erilaista kirjallisuutta koko elämänsä. Kirjoittaminen oli hänelle helppoa. Suomenkielen sanat asettuivat, kuin maagisen voiman vetäminä, mielekkäiksi lauseiksi. Hänen teksteissään oli outoa voimaa, olipa kyseessä sitten essee, proosa tai lintukäsikirjan lajikuvaus.

Olen kyllä lukenut kaikki Linkolan kirjat. Mutta itseäni eniten vaikuttanut asia on tietoisuus siitä, että jossain Panelian soilla Pentti 50-luvulla rengasti Satakunnan viimeiset muuttohaukat. Sitä mietin usein, kun ajelen Kiukaisten ohi Euraan. Se vaikuttaa ehkä juuri siksi, että muuttohaukat ovat jo kauan sitten kadonneet, eikä ole enää Panelian soitakaan.

Kun olin pieni, metsät avautuivat suoraan kotiovelta sankkoina, täynnä salaisuuksia. Vanhassa metsässä ihminen kokee pyhyyden, hiljaisuuden ja kuoleman. Ihmiset kaipaavat lapsuutensa maisemaan. Se ei kuitenkaan palaa takaisin. Sen takia meidän on pystyttävä haltioitumaan hakkuuaukoistakin. Mikä avaruus, autius, pysähtyneisyys niihinkin sisältyy, mutta kuitenkin toivo uudesta.

Saattaa olla, että ilmasto lämpiää ja meret kiehahtaa. Silloin happi loppuu ilmasta, mutta se ei ole insinöörille iso ongelma.  Saahan Marsiinkin jo varata matkoja, eikä sielläkään ole happea. Ilmaston lämpenemisestäkään ei pidä ahdistua. Tulee vielä jääkausiakin. Mutta joskus kaikki varmasti päättyy. Sinä iltana palaamme kaikki kotiin tuntemattomia teitä.

pixnio.com/fi/media/kalastusvene-puinen-hylatty-vanha-tulva

Sähköauto tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin diesel?

 

Yleinen käsitys on, että sähköauto olisi ekologisempi vaihtoehto kuin diesel. Tämä ei välttämättä ole totta. Oikeastaan sähköauto ei vaikuta hiilidioksidipäästöihin mitenkään. Kaikki riippuu siitä, miten akkujen lataukseen käytetty sähkö tehdään. Jos se tehdään esim. venäläisellä kivihiilisähköllä, kokonaispäästöt ovat melkoiset.

Monet sanovat, että tulevaisuudessa sähköauton hyötysuhdetta voidaan kyllä parantaa huomattavasti. Fysiikan lakien mukaan tämä ei ole mahdollista. Sähköauton hyötysuhde on jo tällä hetkellä 90%:n luokkaa. Jos ajatellaan energiankulutusta, sitä voidaan pienentää pienentämällä auton massa esim. puoleen.

Diesel-auton hyötysuhde on myös 90%:n luokkaa, jos sitä tarkastellaan akselilla, kuten edellä sähköauton tapauksessa. Jos sitä tarkastellaan moottorilla, hyötysuhde on 30-40%:n luokkaa, kuten sähköautollakin keskimäärin, mikäli se lasketaan energian tuotantopisteestä lähtien.

Kuluttaja voi vaikuttaa dieselauton ekologisuuteen valitsemalla ympäristöystävällisemmin tuotettua biodieseliä. Sitä voidaan valmistaa esim. jätteestä tai kinkkurasvasta. Sähköautoilija voi toisaalta jättää kymmenen kertaa kalliimman norppasähkön valitsematta, ei ehkä kuitenkaan tulevaisuudessa.

Pitää myös muistaa, että sen lisäksi, ettei Suomen päästöt vaikuta globaaliin ilmastoon yhtään mitään, olemme toisaalta myös hyvin etuoikeutettuja asettamaan yleviä päästötavoitteita. Toisin on esim. Libanonissa, jossa lamppuunkaan ei riitä sähköä kuin kolmena päivänä viikossa.

Älkää vanhoja metsiä suojelko, suojelkaa hakkuuaukkoja!

 

Tuleva vanha metsä

Metsä merkitsee eri ihmisille eri asioita. Joillekin se on käyttöpääomaa, joillekin henkistä pääomaa. Hyvästä tukkipuusta voi saada 55€/m3. Päätehakkuuikäisestä metsästä yli 10000 €/ha. Henkisen pääoman hintaa on vaikea euroissa arvottaa. Joidenkin mielestä se on korvaamatonta. Joillekin metsä on pyhä paikka.

Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin jo ennen sotia. Osa jäi sodan jalkoihin, mutta ainakin 1938 perustetut Pallas-Ounas ja Pyhätunturi ovat vielä voimissaan. Vuonna 1956 perustettiin useita kansallispuistoja, esimerkiksi Pyhä-Häkki keskisuomessa. 70-luvulla kansallispuistot alettiin näkemään myös henkisen hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteenä. Niille piti olla järkevä pääsy, reittejä ja muita retkeilyyn liittyviä palveluita. Retkeilyinnostus ja lisääntynyt vapaa-aika johti 11 kansallispuiston perustamiseen vuonna 1982. Silloin perustettiin mm. Kauhaneva-Pohjankangas, Lauhanvuori ja Seitseminen.

Kansallispuistojen lisäksi perustettiin luonnonsuojelu- ja rauhoitusalueita,  joiden tavoitteena oli ensisijaisesti suojella harvinaisia eliölajeja ja elinympäristöjä. EU:n masinoiman Natura-hankkeen puitteissa onnistuttiin rauhoittamaan n. 50000 neliökilometriä luontodirektiivin määrittämiä ympäristöjä. Pääosa niistä valtion maille. Yksityismailla tämä EU-hanke sai myös vastustusta. Monet kokivat sen ulkoisena puuttumisena maanomistuksen ja maankäytön periaatteisiin. Jotkut hakkasivat varmuuden vuoksi koko metsän sen jälkeen, kun natura-kartoittaja oli sieltä löytänyt harvinaisen käävän, jonka nimeä ympäristökeskus ei suojelusyistä suostunut edes ilmoittamaan.

Kritisoidun Natura-ohjelman jälkeen perustettiin kansallinen Metso-ohjelma, jonka tavoitteena oli Etelä-Suomen metsien luontoarvojen suojelu. Se perustui vapaaehtoisuuteen. Metsänomistajille annettiin pysyvän suojelun lisäksi mahdollisuus sitoutua myös määräaikaissuojeluun tai pelkästään metsäluonnonhoitoon.

Pentti Linkolan perustaman Luonnonperintösäätiön tavoitteena on lahjoitusvaroin hankkia omistukseensa luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita ja taata niille luonnonsuojelulainen pysyvä rauhoitus.

Ponnisteluista huolimatta metsäluonnon suojelussa Etelä-Suomessa tavoitteista on jääty kauas jälkeen. Uhanalaisuusraporttien mukaan metsälajeista lähempänä sukupuuttoa on yli 800 lajia. Ympäristöasiantuntijat pitävät 10% suojelutasoa minimitavoitteena, eikä sekään oikein riitä. 10% on myös taso, jota EU tavoittelee. Tietysti pitää huomioida, että jos puhutaan vaikka Belgian metsistä, 10% on eri määrä kuin puhuttaessa Suomen metsistä. Toisaalta luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan 10% suojelutaso yhdistettynä nykyisen tasoisiin hakkuisiin muuttaisi melko nopeasti metsät yhä nuoremmiksi. Samalla se vähentäisi merkittävästi teollisuuden puunsaantia. Kaikkia palikoita on siis hankala sovittaa yhteen.

Viimeisten Etelä-Suomen metsien hankinta suojeluun vaatii valtiolta melkoista rahallista panostusta. Vanhoissa metsissä kasvaa yleensä vankka metsä, joka pitäisi korvata maanomistajalle vähintään käypään arvoon. Tämän vuoksi puuttuvat suojeluprosentit pitäisi tavoittaa hankkimalla suojeluun kaluttuja ja aurattuja hakkuuaukkoja. Kuka isäntä nyt hakkuuaukon suojelua vastustaisi? Ei kukaan. Hakkuaukko tänään merkitsee vanhaa metsää 100 vuoden kuluttua. Ehkä jo 80 vuoden kuluttua, kunhan ilmasto saadaan kunnolla lämpiämään. Tämä olisi järkevä satsaus tulevaisuuteen.

Hakkuu- tai paloaukkoa ei pidä jättää kokonaan luonnon hoidettavaksi. Muuten 100 vuoden kuluttua paikalla on vain alijäreä, umpeenkasvanut rääseikkö. Kestää toiset 100 vuotta ennen kuin se aukkoontumisen  edetessä alkaa muistuttaa oikeaa vanhaa metsää. Suojeluaukkoa pitää aluksi hoitaa. noin 10-15 vuoden kuluttua tehdään raivaus, josta samalla saadaan energiapuuta korvaamaan fossiilisia. Noin 40 vuoden kuluttua tehdään ensiharvennus, josta saadaan myös myyntipuuta. Tätä täydennetään toisella harvennuksella n. 60 vuoden iässä, jolloin kohteelle jätetään noin 600 runkoa/ha. Tämän jälkeen metsä jätetään luonnon hoidettavaksi ja alle 100 vuoden kuluttua meillä on komea vanha metsä. Tuulenkaadot pitävät myös kuoriaiset ja sienet tyytyväisinä. Tuulenkaatoja ei tarvitse kauaa odotella. Siitä pitävät ilmastohätätilan myrskyt huolen.

Venäjä - uhka idästä?

 

Venäjällä pidettiin Duuman vaalit. Putinin tukipuolueen voitto tuskin oli kenellekään yllätys. Lännen uutisoinnissa keskityttiin opposition eli Putinin  vastustajien esittelyyn. Vaalit tiedettiin jo edeltä käsin vilpillisiksi. Oppositio oli nujerrettu, ajatettu maanpakoon tai teljetty vankilaan. Vaalitulosta kerrotaan laajasti peukaloidun, sähköisen äänestyksen tulokset merkitty uudelleen.

Tuloksen manipulaatiosta johtuen on ehkä vaikea arvioida, mikä todellinen tulos oli. Todennäköisesti Putin olisi voittanut, vaikka vaalivilppiä ei olisi ollutkaan ja vastustajat olisivat voineet kampanjoida vapaalta jalalta. Voitto 2/3:n äänimäärällä tietysti helpottaa lainsäädäntötyöskentelyä ja se oli ymmärrettävä tavoite.

Uutisissa esiteltiin videota, jos käsi verhon takaa pistää ylimääräisiä vaalilippuja uurnaan. Tämä tietysti oli vain suunniteltua kuvitusta länsimedian tarpeisiin. Miljoonia ääniä ei tuolla periaatteella pysty lisäämään.

Vaalikulttuuri Venäjällä on kovin erilaista kuin mihin lännessä on totuttu. Länsi yrittää markkinoida omaa heikkoa demokratiaansa ainoana oikeana hallintajärjestelmänä. Sen paremmuudesta ei kuitenkaan ole näyttöä. Demokratia ei estänyt toista maailmansotaa syttymästä. Se ei myöskään estänyt fasismin nousua 30-luvulla. Länsi teki ristiretken Afganistaniin, mutta demokratia ei ottanut juurtuakseen karuun vuoristomaahan 20 vuoden yrityksestä huolimatta. Naisen aseman määrittää edelleen Saria-laki, jota Taleban yksinoikeudella tulkitsee.

Demokratia  sinänsä perustuu väärinkäsitykseen. Kansa tai enemmistö ei yleensä ole oikeassa. Pontius Pilatus käytti Rooman valtaa Juudeassa. Koska häntä ei kiinnostanut uskonnolliset kiistat hittojakaan, hän äänestytti kansalla ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen ja ryöväri Barabbaan välillä. Kansa valitsi Jeesuksen. Tuomio oli sikälikin erikoinen, että kiihottamisesta kansanryhmää vastaan maksimi tuomio piti olla vain 5 vuotta vankeutta.

Opposition poliittinen agenda on vaalivilpin osoittamiseen keskittyneessä uutisoinnissa jäänyt vähemmälle. Kaikki haluavat vain Putinin ulos kuvioista. Entä suhteet ulkovaltoihin? Navalnyn kerrotaan pitävän Krimiä erottamattomana osana Venäjää. Entä suhteet Suomeen? 

Ollakseen vahva Venäjää tarvitsee  valistuneen Tsaarin tai edistyksellisen Stalinin. Voimakkaan keskusjohdon, joka pystyy pitämään kansalaisoikeudet hallinnassa.

Lännen kannalta olisi tietysti eduksi demokraattinen kehitys Venäjällä. Sen toivotaan johtavan maan hajoamiseen ja pienten kansallisvaltioiden syntyyn, mikä  poistaisi  poliittisen ja aseellisen uhan itärajalta. Nämä vaalit eivät asetelmaa muuttaneet. Itsenäisyyden valuminen Eurooppaan ei ole mikään ongelma. Uhka tulee edelleen idästä.

Afganistan - kaikki jotka haluavat paeta, seuratkaan minua!

 

Lasten hyväksikäyttö säälipisteiden keräämisessä on osattu aina. Simpanssitkin ottavat pienokaisen syliinsä tyynnyttääkseen toisen osapuolen aggressioita. Asian oli sisäistänyt myös ulkoministeri Pekka Haavisto, joka pari päivää sitten raportoi afgaanien evakuoinnista Suomeen. Itkua sopertaen hän kertoi sylivauvan pelastamisesta. Kaikki tietysti peilin edessä opeteltua ja ministeriössä harjoiteltua. Hän teki sen kyllä niin aidontuntuisesti, että eipä tiedä vaikka Pekka vielä ryhtyisi keinoemoksi parille pienoiselle afgaanitytölle.

Pääministeri Sanna Marin käytti samaa kikkaa, ja yritti saada ääneensä somea liikuttavaa värinää kertoessaan että muutama afgaanityttö oli sentään 20 vuoden aikana saatu koulutettua. Miljardi suomalaisten rahoja siinä meni.

Eivätpä Suomen eliittijoukot Afganistanissa jääneet yhtään huonommaksi. Lehdistölle ei tarjottu mitään rynkynperälläkäsillehakkaamis -kuvaa, vaan nuorta sotilasta pieni lapsi sylissä. Ja sydämenkuvat lenteli jälleen instassa.

Presidentti Sauli Niinistö veti loistavasti yhteen Afganistanin sodan saavutukset. Miljardeilla ei saatu aikaan mitään. Lopputuloksena kaaosta, kärsimystä ja kuolemaa. EU ei lausunut asiasta sanaakaan. Eikä Nato. Miekkalähetyksen aikakausi tuli päätepisteeseensä. 

Amerikkalaiset sanovat Kabulille good buye. CIA ja Pentagon Talebaneille whatever you wish.  Presidentti Bidenin puheita ei tarkista kukaan. Slow Joe juttelee tilanteesta niin hoopoja, että Donald Trumpkin alkaa tuntua järkimieheltä. Tästä nöyryytyksestä ja häpeästä  Yhdysvallat ei tokene koskaan.

Ilmasto muuttuu, muuttuuko ihminen?

 

 

Ilmasto on aina muuttunut. Joskus pysynyt muutaman vuosituhannen paikallaan. Jos puhutaan lapsuuteni kesistä, jotka olivat aina lämpimiä ja talvista jotka olivat lumisia tai viime kesän lämpötilasta, puhutaan säästä. Lisäksi puhutaan muistikuvista. Eivät ne talvet olleetkaan joka vuosi lumisia, eikä kesät joka vuosi helteisiä. Ilmatieteilijät sanovat, että keskimääräistä lämpimämpi tai lämpimin 50 vuoteen. Se, millainen ensi kesän sää on täysin ennustamaton kaoottinen prosessi. Viime kesän kuukauden helleputki ei johtunut ilmaston lämpenemisestä vaan siitä, että korkeapaine lukkiutui Venäjälle ja matalapainen pysytteli Pohjanmerellä. Niiden välistä pääsi virtaamaan kuumaa ilmaa Afrikasta Skandinaviaan saakka.

Kaikki riippuu tarkasteltavasta aikajaksosta. 20000 vuotta sitten oli hyvin kylmää. Täällä oli jääkausi. Suomenkin päällä kilometri jäätä. Sitten tapahtui lähihistorian merkittävin ilmastomuutos. Jäät sulivat Suomen päältä. Navoille ja Grönlantiin mannerjäätä vielä jäi, jotka nyt ovat sulamassa.

Ilmasto muuttuu sekä pitkän että lyhyen ajan kuluessa eri syistä. Jaksollisesti esiintyvät jääkaudet aiheutuvat maan kiertoradan ja pyörimisakselin kallistuskulman vaihteluista. Vain 20 000 vuotta sitten viimeisen jääkauden kylmimpänä aikana maapallon keskilämpötila oli arviolta 6 astetta nykyistä alhaisempi. Dinosaurusten aikana noin 90 miljoonaa vuotta sitten maapallo sen sijaan oli hyvin lämmin eikä jäätiköitä juurikaan esiintynyt edes Etelänavan lähialueilla.

Maapallon ilmaston hitaimmat muutokset ovat seurausta erilaisista geologisista muutoksista, kuten mannerten hitaasta liikkumisesta sekä vuoristojen synnystä ja häviämisestä. Esim. Suomi oli päiväntasaajalla vielä joitakin 100 miljoonia vuosia sitten. Mannerten liike muuttaa merivirtoja, millä on suuri vaikutus paikallisiin ilmastoihin. Jäähtymisen seurauksena kasvanut mannerjäätikkö jäähdyttää ilmastoa edelleen heijastamalla auringon säteilyn takaisin taivaalle.

Ilmaston lämpenemisen kiihtymisen tällä vuosituhannella uskotaan aiheutuvan hiilidioksidista ja muista kasvihuonekaasuista. Kukaan ei pysty erottamaan, mikä on kasvihuonekaasujen osuus ilmaston lämpenemisessä. Yleensä surraan vain tällä hetkellä näkyvää tilannetta. Tietysti viitataan myös tuleviin sukupolviin, vaikka viittauksen tekijät eivät enää haluakaan lapsia tehdä. Tämä siitä syystä että naisen pitää opiskella ja luoda uraa 40 vuotta pärjätäkseen miehelle, lisäksi synnytys saa vatsanahan ikävästi roikkumaan, ellei joka ilta tverkkaa itseään pyörryksiin.

Mutta ei huolta. Seuraava jääkausi odottaa ehkä jo 50000 vuoden päässä. Joskus töihin ajellessani laskin, että vielä tulee noin 382 jääkautta. Sen jälkeen ilmasto on lämmennyt riittävästi ja jäätä ei enää muodostu navoillekaan. Syynä tähän on tietysti aurinko.

Aurinko syntyi tänne 5 mrd. vuotta sitten tähtien välisestä kaasusta ja muiden tähtien pölystä. Osittain samasta pölystä syntyi maa ja muut planeetat. Auringon tavoitteena oli tuottaa lämpöä. Muuten sitä ei tänä päivänäkään kutsuttaisi auringoksi. Lämpöä saatiin fuusioimalla vetyä. Vetyä oli kyllä runsaasti, 75 % maailmankaikkeuden aineesta, mutta fuusioon heliumiksi tarvittiin neutroneita. Onneksi, kun maailma syntyi, syntyi myös heikoksi ydinvoimaksi kutsuttu fysikaalinen ominaisuus. Se pystyi kääntämään osan vety-ioneista neutroneiksi. Nyt oli neutroneja, mutta alkulämpötila ei riittänyt. Tarvittiin vielä tunneloitumiseksi kutsuttu kvanttifysikaalinen prosessi, jonka avulla fuusio käynnistyi alle 10 miljoonassa asteessa.

Näin aurinko saatiin tuottamaan lämpöä. Kvanttifysiikalliset tapahtumat fuusioenergian tuottamiseen auringossa ovat erittäin harvinaiset. Niiden todennäköisyys on nollan luokkaa. Tästä syystä aurinko ei heti räjähtänyt taivaalle, vaan on tuottanut lämpöä ja mahdollistanut elämän jo 4 mrd. vuotta.

On laskettu, että aurinko tuottaa lämpöä vielä toiset 4 mrd. vuotta. Vedyn vähetessä sen ulkokehä kuitenkin laajenee ja jossain vaiheessa se koskettaa planeettaamme. Silloin lämpötila maan pinnalla on noin 5000 astetta. Sitä minä kutsuisin todelliseksi ilmaston lämpenemiseksi.

Mutta tämäkin lämpeneminen jää väliaikaiseksi. Lämpötilaerot maailmankaikkeudessa tasoittuvat ja joskus ne ovat taas samassa pisteessä kuin mistä lähdettiin, lähellä absoluuttista nollapistettä -273-astetta.

Joskus kaikki varmasti päättyy.

Lars von Haartman - lintumies suurella sydämellä

 

 Lars  von Haartman (24. maaliskuuta 1919 Askainen – 28. lokakuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen professori ja arvostettu lintutieteilijä, joka perehtyi syvällisesti etenkin kirjosiepon biologiaan. Hän julkaisi esseitä ja oli mukana kokoamassa muun muassa Pohjolan linnut värikuvin -teosta vuosina 1963–1972. Haartman oli myös taiteen tuntija ja runoilija.

Minna Pyykön maailma - radiodokumentissa 15.8.21 muisteltiin Lars von Haartmanin elämää ja työtä lintututkimuksen parissa. Dosentti Timo Vuorisalo mm. mainitsi von Haartmanin mieleenpainuvan juhlaesitelmän Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen kokouksessa. Ajankohta ei aivan tarkkaan jäänyt mieleen, mutta arvioisin sen olleen yhdistyksen 15-vuotis juhlakokous vuonna 1981.

Minulla oli kunnia myös itse osallistua kyseiseen kokoukseen ja von Haartmanista syvämuistini tallensi seuraavan tapauksen kokouksen alkurutiineista. Ensinnäkin von Haartman vaikutti vanhan hajamielisen professorin stereotyypiltä valkoisine hiuksineen ja viiksineen. Musta tyylikäs puku verhosi muuten laihaa olemusta ja erotti juhlapuhujan välittömästi meistä maihariporukasta, jota paikalle oli saapunut iso yliopiston auditorio täyteen.

Von Haartman istui eturiviin. Yhdistyksen puheenjohtaja astui estradille ja spiikkasi kokousta sisään. Hän oli ehtinyt kertomaan muutamia valikoituja lauseita, kun von Haartman yllättäen nousi ylös paikaltaan ja lähti kävelemään kohti puhujakoroketta. Puheenjohtaja vaihtoi lennosta juonnon illan pääesiintyjään, samalla von Haartman lähestyi puhujakoroketta, mutta meni mitään sanomatta ohi - takana sijainneille vessoille. Ilmeisesti luonto kutsui normaaliin tapaan ikämiestä. Auditorio odotti hiiren hiljaa, mitä tapahtuu. Puheenjohtaja yritti päästä kiinni pahasti karanneeseen punaiseen lankaan. No, tulihan juhlapuhuja kohta salin puolelle ja veti niin viimeisen päälle tiukan esitelmän rannikkolinnuston muutoksista. Mieleen jäi myös miten lennokkaasti hän lausui punasotkan: "Aityya feriina".

 

Dosvidanja Afganistan

 

Afganistan, tuo jylhien vuoristojen, loputtomien sotien ja hukattujen sukupolvien maa.

Afganistan on pääasiassa vuoristoa ja harvaanasuttua vuoristoylänköä. Silti siellä asuu 31 miljoonaa ihmistä vähän yli Suomen kokoisella alueella. Islam on valtauskonto. 80% väestöstä on sunneja. Afganistanissa puhutaan 30 kieltä. Pääkielet ovat paštu ja dari. Maalla on luonnonrikkauksia, mutta ne ovat tällä hetkellä heikosti hyödynnettyjä. Maatalous pystyy tuottamaan viljaa omaan käyttöön. Päätuotteeksi ja vientiartikkeliksi on nousemassa oopiumi.

Alueella on sodittu aina. Kiistat johtuvat toisaalta strategisten kulkureittien ja solien hallinnasta, toisaalta kirjavista heimokulttuureista. Heimot ovat sukupolvesta toiseen tottuneet taistelemaan ja puolustamaan maataan ulkoisia uhkia vastaan. Milloin ulkoista uhkaa ei ole, taistellaan keskenään. Maa on melko helppo vallata, mutta sen pitäminen ja hallitseminen on tuskallista. Sen ovat monet suurvallatkin vuosien saatossa karvaasti kokeneet.

Afganistanin alue on muinoin kuulunut Persian valtakuntaan. Aleksanteri Suuri valloitti sen 300-luvulla. Tataari Timur Lenk 1300-luvulla. 1800-luvulla sodittiin kaksi afgaanisotaa, kun Iso-Britannia yritti valloittaa Afganistanin estääkseen Venäjää saamasta sitä. Kolmas afgaanisota käytiin heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen brittiläistä Intiaa vastaan ja britit tunnustivat Afganistanin ulkopoliittisen itsenäisyyden 1919. 

1978 alkanut Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä. Kesään 1978 mennessä Itä-Afganistanista alkanut kapina oli levinnyt maanlaajuiseksi. Afganistan ja Neuvostoliitto solmivat YYA-sopimuksen. 24. joulukuuta 1979 Neuvostoliiton laskuvarjojoukot miehittivät Kabulin, tappoivat Hafizullah Aminin ja vaihtoivat pääministeriksi maanpaossa olleen Babrak Karmalin. Lopulta neuvostoliittolaisia soti maassa 120 000.

Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter ei tyytynyt Neuvostoliiton tuomitsemiseen YK:ssa vaan ryhtyi laajoihin diplomaattisiin rankaisutoimiin sekä erilaisiin talouspakotteisiin Neuvostoliittoa vastaan. Asevarustelukierre käynnistyi uudelleen ja imi jo muutenkin taloudellisesti pysähtyneen Neuvostoliiton voimavaroja. 

Yhdysvallat tuki afgaanitaistelijoilta Jimmy Carterin presidenttikaudella ja varsinkin Ronald Reaganin tultua presidentiksi vuonna 1981. Virallisesti Yhdysvallat oli kieltänyt aseellisen tukensa afgaanitaistelijoille ja toimitti heille ainoastaan neuvostovalmisteista aseistusta. Tätä saatiin ostettua Neuvostoliiton entisestä liittolaismaasta Egyptistä. Lopulta mentiin niin pitkälle, että Kiinassa ryhdyttiin valmistamaan kopioita neuvostomallisista aseista, jotka leimattiin kopioilla neuvostoliittolaista leimoista.

Kommunistihallintoa vastaan taistelleita muslimisissejä nimitettiin nimellä mujahideen. He saivat tukea Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Pakistanista ja arabimaista. Neuvostoliitto vetäytyi pahoin raunioituneesta maasta 1989. Ihmisiä oli kuollut 1,3 miljoonaa ja noin kuusi miljoonaa eli pakolaisina. Sota aiheutti suhteellisesti ottaen maailman laajimman muuttoliikkeen sitten toisen maailmansodan.

Neuvostojoukkojen vetäydyttyä taistelut jatkuivat sisällissotana. Huhtikuussa 1992 mujahidin-joukot valtasivat Kabulin.

Vuonna 1994 alkoi voimistua Taliban-liike, jonka sissit valtasivat Kabulin vuonna 1996 ja teloittivat miltei ensi töikseen julkisesti entisen presidentin Najibullahin. Maassa otettiin käyttöön šaria-laki erittäin ankarasti tulkittuna. Vuoden 1998 lopulla Taliban hallitsi 90 prosenttia maasta.

 Vuonna 2001 Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät Afganistaniin syyttäen Talibaneja New Yorkiin ja Washingtoniin suunnattujen terrori-iskujen takana olleen Al-Qaida terrorijärjestön tukemisesta. Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian lisäksi useat muut länsimaat lähettivät maahan omia sotilaitaan osana Yhdistyneiden Kansakuntien valtuuttamia ISAF-joukkoja. Myös Suomi osallistui tähän toimintaan. Kansallisia joukkoja koulutettiin ja tavoitteena oli siirtää turvallisuusvastuu 2011 alkaen vähitellen Isaf-joukoilta Afganistanin omille voimille. Jo paljon sitä ennen havaittiin, ettei tehtävä ollut helppo. Ns. kansallisilla joukoilla oli vähäinen motivaatio puolustaa Afganistaniksi kutsuttua aluetta, jota aikojen alusta oli johtanut heitä riistävä sulttaani tai sissipäällikkö tai ulkovaltojen pystyttämä nukkehallitus. Heille sotilaskoulutus oli vain mukavaa kerhotoimintaa. Tärkeintä oli kohtuullinen palkka ja muut edut sekä oma kalashnikov, jolla oli mukava ampua ilmaan sukujuhlissa. Öisille vuorille sissejä tappamaan sen kanssa ei lähdetty.

Suomalaiset talvisodan opit ja koulutukseen käytetyt miljoonat valuivat Balkin maakunnan hiekkaan. Donald Trump realistisena bisnesmiehenä tajusi, että Afganistanista pitää irrottautua. Silti kaikki tapahtui Joe Bidenin aikana 2021 kovin äkisti. Isaf-joukot eri maista kotiutettiin keväällä. Amerikkalaiset lähtivät heinäkuun alussa päätukikohdastaan Bagramista yön pimeydessä kuin varkaat. Kalusto jätettiin ryöstelijöille.

”Koettakaa nyt pojat pärjätä vielä aamuun niin saadaan vaihto”- sanoi luutnantti Rajala Antti Tuurin Talvisodassa. ”Tottaahan me vastaan pistetään, jos vain joku hengis o” – vastasi joukkueen vänrikki Kantola.

Paikallisille asevoimille amerikkalaiset eivät vaivautuneet ilmoittamaan mitään. Ei edes tuota: koettakaa nyt pojat pärjätä. He lähtivät ilmoittamatta klo 3 yöllä tukikohdasta, jossa parhaimmillaan palveli 100 000 miestä. Mukaansa he ottivat myös 20 vuoden aikana kerätyn kiitollisuuden ja hyvän tahdon. Sitäkään he eivät afgaaneille jättäneet.

Mitä tapahtui sen jälkeen? Taliban valtaa alueita takaisin muutama maakunta viikossa – tahdilla. Kansallinen armeija ja poliisit välttävät taistelukosketusta. He vetäytyvät tukikohtiinsa ja ampuvat sieltä raskaalla tykistöllä. Osa kranaateista menee omalle torille. No, voihan sissejä olla sielläkin.

Tätä kirjoitettaessa 13.8.2021 maan toiseksi suurin kaupunki Kandahar on Talibanin hallinnassa ja Kabulia painostetaan. Uusi pakolaisaalto käynnistetään. Länsimaat, Suomi muiden joukossa, yrittävät pelastaa oppaitaan, tulkkejaan, vasikoitaan ja muita tukihenkilöiltään. Suurlähetystöjen dokumentteja poltetaan. Tilanne tuo elävästi mieleen Vietnamista lähdön.

Entä tämän jälkeen? Taliban palaa valtaan entistä voimakkaampana. Se on viimeisen 40 vuoden kuluessa kukistanut  Neuvostoliiton, USA:n, YK:n ja Suomen. Länsimainen miekkalähetys tuli tiensä päähän. Se ei toimi ainakaan viidakossa tai vuoristossa. Se ei toimi taistelijoita vastaan, jotka liikkuvat kansan sisällä ja joita ei voi ostaa rahalla ja joita yhdistää vankkumaton uskontoon perustuva maailmankatsomus.

Mitä meillä on annettavaan Afganistanille? Onko sivistyksemme parempi? Pitääkö kaikkien tiedostaa länsimainen demokratia, naisen oikeudet, intersektionaalinen feminismi, kommunismin pelko ja Jeesus?

Näihin kysymyksiin ehkä et ole oikea henkilö vastaamaan, ellet ole syntynyt Hindu Kush-vuorilla, kuulu hazara-heimoon ja puhu daria. 

”Vihdoin vaivun uneen
Ja taas mä kuulen
Nuo äänet kaukaiset
Huudot ja laukaukset
Dosvidanja Afganistan
Kuolleita Aleksej ja Miška”  

(Pelle Miljoona)

Kvantimekaniikka, todennäköisyyksien outo ja kiehtova tiede

 

Kvanttifysiikka on jotain kauneinta, mitä ihmiskunta on keksinyt.

Jos jotain on mahdollista tapahtua, se tapahtuu välttämättä, joka tapauksessa ja kaikesta huolimatta.

Tyhjästä ei vois syntyä mitään, paitsi maailma.

Totuus on vain yksi mielipide muiden joukossa, silti pitäisi välttää yksittäisen mielipiteen esittämistä totuutena.

Viimeistään 1900-luvun vaihteessa oli fyysikoille tullut selväksi, etteivät klassinen mekaniikka ja sähkömagnetismi riitä luonnon täydelliseen kuvaamiseen. Uusien havaintojen selittämiseksi kehittyi kokonaan uusi teoria. Sen kehitykseen osallistuneista useista fyysikoista tunnetuimmat ovat Albert Einstein, Max Planck, Niels Bohr, Louis de Broglie, Erwin Schrödinger, Werner Heisenberg, Max Born, Wolfgang Pauli ja Paul Dirac.

Kvantittumisella tarkoitetaan sitä, että jotkin fysikaaliset suureet voivat saada vain diskreettejä arvoja. Mitattavien arvojen jakauma on siis epäjatkuva, toisin kuin klassisen fysiikan ja sähkömagnetismin mallit antavat ymmärtää.

Aalto-hiukkasdualismilla tarkoitetaan sitä, että kohteilla, joita on totuttu pitämään hiukkasina (elektronit, neutronit jne.) voidaan tavata aalloille tyypillistä käyttäytymistä. Toisaalta aalloilla, kuten sähkömagneettinen aaltoliike (valo), esiintyy hiukkasmaisia piirteitä. 

Heisenbergin epätarkkuusperiaate

Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan tiettyjen mitattavien suureiden arvoja ei voida määrittää samanaikaisesti mielivaltaisella tarkkuudella. Tällaisia suurepareja ovat esimerkiksi hiukkasen paikka ja liikemäärä tai energia ja aika: mitä tarkemmin toinen näistä suureista saadaan mittauksessa selville, niin sitä epätarkemmaksi muuttuu tieto toisesta. Kun hiukkasta havainnoidaan, niin samalla myös tutkittava kvanttitila muuttuu, eikä se ole enää sama kuin ennen mittausta. Epätarkkuusperiaate mahdollistaa myös nollapiste-energian olemassaolon, jolloin mikään fysikaalinen systeemi ei voi koskaan olla täysin levossa ja saavuttaa energiaminimiään klassisen fysiikan mielessä. Nollaenergia voi olla suuri hyvin lyhyen ajanhetken. Systeemi voi siis lainata energiaa tyhjästä, mutta vain hyvin lyhyeksi ajaksi.

Heisenbergin epätarkkuus paikassa ja energiassa

 Tunneloituminen

 Kvanttitunneloituminen kuvaa kvanttimekaanista ilmiötä, jossa hiukkanen tunkeutuu esteen lävitse, vaikka klassisen fysiikan mukaisesti tämän ei pitäisi olla mahdollista. Kyseinen ilmiö on usean fysikaalisen ilmiön taustalla, esimerkiksi ydinfuusio selitetään tunneloitumisilmiönä. Tunneloituminen itsessään voidaan selittää epätarkkuusperiaatteen ja aalto-hiukkasdualismin avulla. 

Kaksoisrakokoe (Two slit experiment)

Jo 1900-luvun alussa (G.I.Taylor,1909) havaittiin, että kahden kapean, lähekkäisen raon läpi lähetetty valo teki varjostimelle interferenssikuvion. Kuvio syntyi, vaikka fotoneita lähetettiin yksitellen. Sama ilmiö havaittiin myös elektroneilla, joita on kuitenkin pidetty hiukkasina eikä aaltoliikkeenä. Interferenssikuvio muodostui myös, vaikka elektroneja ammuttiin yksitellen. Näytti siis siltä, että elektroni kulkee samanaikaisesti molemmista raoista. Jos toiselle raoista asennettiin mittari tunnistamaan hiukkanen, ilmiö hävisi. Eli partikkeli kulkee aina aaltona samanaikaisesti molemmista raoista, mutta jos sen tila paljastetaan, se alkaa käyttäytyä kuin hiukkanen.

Elektronit muodostavat interferenssikuvion, vaikka pitäisi tulla vain kaksi maksimia

De Broglien aallonpituus

De Broglie esitti 1924, että kaikilla hiukkasilla on aaltoluonne. Aallonpituus voidaan laskea kaavasta:

Hiukkasen energia

Schrödingerin aaltofunktio

Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa. Yhtälön kehitti itävaltalainen fyysikko Erwin Schrödinger vuonna 1926. 

Sitä kuvataan yleensä harmonisen värähtelijän tiloina, koska sen osittaisderivaatat eksponenttifunktiosta pystytään helposti ratkaisemaan. Lisäksi pystytään muodostamaan hyväksyttävä arvo aaltofunktion neliölle, joka sopimuksen mukaan kuvaa esim. hiukkasen todennäköisyyttä esiintyä tietyssä paikassa. Eksponenttifunktioesitys voidaan tarvittaessa esittää myös cos+isin-muodossa.

Aaltoyhtälö voidaan ratkaista joko paikan tai ajan suhteen. U-termi kuvaa potentiaalienergiaa.

Ajasta riippumaton Schrödingerin yhtälö on:

Ajasta riippuva yhtälö on:

Jos  hiukkasen aaltofunktiollla on sama arvo pisteessä x ja -x, sillä sanotaan olevan parillinen (positiivinen) pariteetti, muuten pariton (negatiivinen).

Hiukkanen potentiaalikaivossa (Particle in a box)

Tarkastellaan potentiaalikaivoa, jonka syvyys on V ja leveys L
Schrödingerin yhtälö potentiaalikaivon ulkopuolella voidaan esittää muodossa:

Merkitään:

Tälle tiedetään ratkaisu, joka on muotoa:

A-termi on kasvava, sen voidaan sanoa edustavan tilannetta kun potentiaalikaivoa lähestytään vasemmalta. B-termi on vähenevä, sen voidaan ajatella edustavan hiukkasen aaltofunktiota, kun kaivosta poistutaan oikealle. Tarkastellaan B-termiä:

Mitä syvempi kaivo on, (V-E)-tekijä on suuri, sitä jyrkemmin aaltofunktio oikealle vähenee. Mutta se on kuitenkin olemassa.
Aaltofunktion neliö esittää todennäköisyyttä havaita hiukkanen kaivon ulkopuolella. Jos seinämä ei ole äärettömän paksu, hiukkanen voi siis päästä seinän läpi vaikkei se pysty hyppäämään reunan yli (Tunneloituminen).

Tarkastellaan hiukkasta kaivon sisällä. Esimerkissä potentiaalikaivossa olevalla hiukkasella V=0, joten tilanne on sama kuin vapaalla hiukkasella.

Aaltofunktio voidaan kirjoittaa myös muotoon:

C ja D voivat olla kompleksisia.

Jos kaivo on äärettömän syvä, pitää hiukkasen energia reunalla olla nolla.
Tällöin arvolla 0, funktion pitää olla nolla. Sini-termi on nolla, C pitää olla nolla, jotta myös kosini-termi saadaan nollaksi. Kosini-termi siis häviää.

Tarastellaan pistettä L:

Tällöin:

Katsotaan energiatermiä:

Pitää ratkaista vielä D-arvo. Aaltofunktion neliö edustaa todennäköisyyttä, jonka kokonaisarvo pitää olla = 1, siis

 Siis aaltofunktio hiukkaselle syvässä potentiaalikaivossa on:

Kompleksikonjugaatti

Käyttämällä kompleksikonjugaatteja esitetyllä aaltofunktiosta saadaan neliöön korottamalla vakio, jonka voidaan esittää edustavan todennäköisyyttä.

Elektronin rataliike

Jos elektroni kiertäisi ydintä, se säteilisi ja putoaisi ytimeen. Tämän estämiseksi elektronin ajatellaan olevan seisovan aallon tilassa. Jos aaltofunktiota kuvataan kaavalla:

Kierroksen kuluttua tila on:

Tilojen  pitää olla sama koska sama piste, siis:

Tämä toteutuu jos:

Koska siis:

Saadaan kulmamomentin lauseke:

Siis momentin tapaan myös kulmamomentti on kvantittunut suure.

Sähkömagneettinen vuorovaikutus, Kvanttisähködynamiikka (QED)

Sähkömagneettinen vuorovaikutus on yksi Standardimallin neljästä vuorovaikutuksesta. Sen välittäjähiukkasia ovat fotonit. Vuorovaikutuksen tuntevat kaikki varatut hiukkaset. Sähkömagnetismi pitää atomit koossa ja aiheuttaa molekyylien kemialliset sidosvoimat.

Yksinkertaisessa Feynman-diagrammissa nähdään kentän synnyttämä virtuaalinen fotoni, joka välittää sähköisen vuorovaikutuksen kahden elektronin välillä.

 

Varausten q1 ja q2 välinen voima on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön ja se voidaan laskea kaavasta:

Heikko vuorovaikutus, (QED)

Heikolle vuorovaikutukselle ominainen piirre on se, että se pystyy vaihtamaan hiukkasen toiseksi. Ensimmäinen havaittu heikon vuorovaikutuksen ilmiö oli beetahajoaminen, jolle Enrico Fermi kehitti  teoreettisen kuvauksen 1930-luvulla. Heikon vuorovaikutuksen tuntevat kaikki leptonit ja kvarkit mukaan luettuna neutriinot.

 

Heikolla vuorovaikutuksella on kolmenlaisia välittäjähiukkasia. Kaksi W-bosonia, sähkövaraukseltaan positiivinen ja negatiivinen, sekä yksi sähköisesti neutraali Z-bosoni.  Näillä bosoneilla on hiukkasfysiikan skaalassa suuri massa: W-bosoneilla noin 80 GeV ja Z-bosonilla noin 91 GeV. Bosonien suuren massan takia heikon vuorovaikutuksen kantama on hyvin lyhyt, noin 10 potenssiin -17 m.

Heikko vuorovaikutus, b-miinus hajoaminen

Esimerkkinä beeta-miinus hajoaminen. Ytimestä siroaa elektroni ja anti-neutriino neutronin hajotessa protoniksi. Tarkemmin katsoen  atomin yksi alas-kvarkki muuttuu reaktiossa ylös-kvarkiksi. Voiman  välittää W- bosoni. Kvarkit on energialtaan suuruusluokkaa 1 GeV, W-bosoni on 80 GeV. Mistä se tulee? Se lainataan 0-energiakentältä Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaisesti. Koska se on suurienerginen, sen kantama ja elinikä ovat hyvin lyhyet.

 

On havaittu, että beeta-hajoamisessa syntyvän elektronin spin on aina alas eli vastapäivään valitun akselin suhteen.

 

Voidaan myös todeta, että vasenkätinen spin on toisesta suunnasta katsoen oikeakätinen.

1960-luvulla Sheldon Glashow, Abdus Salam ja Steven Weinberg onnistuivat yhdistämään sähkö ja heikon vuorovaikutuksen yhdeksi QED-teoriaksi ja saivat  siitä Nobelin fysiikanpalkinnon  vuonna 1979.

Vahva ydinvoima, Kvanttiväridynamiikka QCD

Vahva ydinvoima sitoo kvarkit yhteen. Se sitoo protonit ja neutronit yhteen. Se sitoo ytimet yhteen.

 

Vahvaa vuorovaikutusta kuvaava kenttäteoria on hiukkasfysiikan standardimalliin kuuluva kvanttiväridynamiikka (QCD). Se on analoginen sähkömagneettisen vuorovaikutuksen kvanttikenttäteorian (kvanttisähködynamiikka, QED) kanssa siten, että sähkövarausta vastaa värivaraus ja fotonia gluoni. Gluoneilla on kuitenkin itselläänkin värivaraus, kun taas fotoneilla ei ole sähkövarausta.

Atomin ytimessä protonien välillä on hyvin voimakas sähköinen poistovoima ja nukleonit ovat nopeassa liikkeessä. Silti ydin pysyy koossa. Protoneja sitoo toisiinsa vahva vuorovaikutus (värivoima). Se aiheuttaa vetovoiman myös neutronien välille samoin kuin neutronin ja protonin välille. Myös sähkömagneettisuus vaikuttaa, mutta vahva vuorovaikutus on paljon vahvempi ja siten hallitseva.

Kvarkeilla on värejä (ei oikeita, kuviteltuja): kolme väriä ja kolme niitä vastaavaa antiväriä. Eri väriset kvarkit vetävät toisiaan puoleensa (värivoima), kuten eri sähkövaraukset omaavat hiukkasetkin. Värivoima ulottuu myös hadronien ulkopuolelle ja tämä saa ytimen pysymään koossa (ydinvoima). Gluoni välittää värivoiman nukleonien kesken samoin kuin kvarkkien välisen vuorovaikutuksen. Kvarkkien värit koostuvat gluonien eri väreistä, gluonit voivat siirtyä kvarkista toiseen. Tällä tavalla kvarkki voi vaihtaa väriään. Kokonaisuutena hadronit ovat aina värineutraaleja: baryonissa on aina jokaista väriä, jolloin ne kumoavat toisensa. Mesonissa on väri ja sitä vastaava antiväri, jolloin värivaraus tulee nollaksi. Sen sijaan gluonit ovat värivarauksellisia: ne sisältävät jonkin värin ja antivärin, jotka eivät siis ole toistensa vastavärejä.

 

Väriteoria piti keksiä, koska Paulin kieltosäännön mukaan myöskään kvarkit eivät voi ytimessä olla samassa kvanttitilassa. 

Värivoima on pienillä etäisyyksillä (suurilla energioilla) heikompi kuin suurilla etäisyyksillä (tai pienillä energioilla). Tämä johtaa siihen, että kvarkkien irrottamiseksi toisistaan tarvittaisiin äärettömän suuri energia. Tämä energia kuitenkin riittää synnyttämään uusia värineutraaleja hiukkasia, joten kvarkkeja ei voida havaita vapaina.

Vahvassa vuorovaikutuksessa nukleonien välillä voiman luonne riippuu etäisyydestä. Jos etäisyys on 0,4–2 femtometriä, vallitsee vahva vetovoima. Jos taas etäisyys on alle 0,4 fm, vallitsee vahva hylkivä voima, joten ytimessä olevat nukleonit eivät kosketa toisiaan.

 

Tarkastellaan esim. deuterium-ytimen potentiaalikaivoa, jonka leveys on R ja syvyys Vo. Neutronin sidosenergia on E.

Aaltofunktio on muotoa:

Eli

E ja Vo ovat molemmat negatiivisia, Vo on suurempi, joten erotus on positiivinen

Se on harmonisen värähtelyn kaava kuvaten kiihtyvyyttä, joka liikkeelle vastakkainen pakottaen "jousta" takaisin päin. Ratkaisuna funktio kaivon sisällä:

Tarkastellaan funktiota ulkopuolella, Vo=0, k2 termi on negatiivinen koska E negatiivinen, joten oikeasta puolesta tulee positiivinen. Sen ratkaisu on eksponenttimuodossa:

C-termi kuvaa äärettömään nousevaa käyrää, sitä ei voi normalisoida todennäköisyydeksi. Se hylätään. Aaltofunktio sisällä ja ulkona on muotoa:

Potentiaalikaivon reunassa x=R pitää sisä- ja ulkofunktion olla sama eli

Lisäksi ensimmäisen derivaatan pitää olla sama ko. pisteessä. Näistä voidaan ratkaista sidosenergian suuruus. Deuteriumille E on noin -2.25 MeV (huom. Fe noin 8 MeV/nuklear), R on noin 2.1 fm, Vo on noin 36 MeV.

 

Vertailun vuoksi elektronin Vo=-13.6 eV vetyatomissa.

 

Tarkastellaan varaukseltaan positiivisen partikkelin fuusioimista ytimeen tai emittoitumista ytimestä. Kun x >> R, hiukkasen liike-energia on suurempi kuin culombinen potentiaali. Kun x < R hiukkanen on sidottu. Kun x=R, hiukkasen liike-energia ei normaalisti riitä potentiaalivallin ylittämiseen. Koska potentiaalivalli ei ole äärettömän korkea, aaltofunktiolla on kuitenkin arvo pisteessä x>R ja hiukkanen voi tietyllä todennäköisyydellä tunneloitua läpi.

 

Kuvassa alla esitetty miten vahva vuorovaikutus synnyttää ydinvoiman. Suorat viivat ovat kvarkkeja, moniväriset jouset gluoneja. Muita gluoneita, jotka pitävät yhdessä protoneita, neutroneita ja pioneita, ei ole esitetty.

 

Fuusio tähdissä

Aurinko fuusioi vetyä heliumiksi. Vetyä ei suoraan voi fuusioida. Eniten energiaa saadaan fuusioimalla deuteriumia ja tritiumia. Samalla saada vapaita neuroneita käytettäväksi jatkoreaktioissa.

Alussa syntyi fotonit ja elektronit ja kvarkit. Heliumia ehti fuusioitua 25% ja vetyä 75%. Sitten maailma laajeni ja jäähtyi liikaa ja heliumfuusio pysähtyi. Se jatkui uudestaan tähdissä. Gravitaatio veti hiukkasia yhteen, fuusioreaktio syntyi vastavoimaksi gravitaatiolle. Fuusioon tarvittiin neutroneita. Niitä synnytti heikko ydinvoima hajottamalla protoneita. Heikko vuorovaikutus oli tilastollisesti hidas, mikä piti aurinkoa pitkään hengissä. Auringossa fuusioituu 6x10^11 kg/s vetyä. Auringon massa on noin 2x10^30 kg. Kaikkia vetyä ei kuitenkaan pysty käyttämään, joten auringon iäksi tulee noin 10mrd vuotta.

Aurinko on nyt n. 4.6 mrd vuotta vanha. Se on tuottanut lähinnä heliumia. Muut alkuaineet ovat syntyneet vanhemmissa tähdissä. Jossain vaiheessa vety loppuu tähden kuumasta ytimestä, gravitaatio painaa lisää vetyä yhä kuumempaan ytimeen. Kun lämpötila on tarpeeksi suuri, helium-protonien kulombinen voima ylittyy ja helium voidaan fuusioida muiksi alkuaineiksi. Tiettyjen välivaiheiden ja beryllium-pumppauksen jälkeen voidaan saada pysyvää hiiltä (C12/6). Fuusioimalla uuteen alkuaineeseen heliumia saadaan parillisia alkuaineita aina nikkeliin saakka. C6->O8->Ne10->Mg12...->Ni56/28. Nikkeli on epävakaa ja voi hajota koboltiksi Co56/27, joka edelleen hajoaa pysyväksi raudaksi Fe56/26. Rauta ei voi enää fuusioitua miksikään muuksi. Tähteen muodostuu rautasydän.

 

Parittomia alkuaineita syntyy muissa harvinaisimmissa reaktioissa esim. C+C--> Na23/11+ H1/1.

 

Rautaa järjestysluvultaa isompia alkuaineita saadaan harvinaisissa reaktoissa, joissa rauta ensin saadaan ottamaan neutroneita ja sen jälkeen hajoamaan b+-hajoamisessa uudeksi alkuaineeksi (Fe56->Fe57->Fe58,>Fe59-->Co59/27). Koboltti edelleen nikkeliksi jne.

 

Riittävän isot tähdet voivat räjähtää supernovana. Tähden kuorikerrokset syöksyvät ytimeen ja elektronit puristuvat ytimeen ja protoneista syntyy neutroneita. Muodostuu neutronitähti. Neutronirunsaus synnyttää hallitsemattoman ydinräjähdyksen, voima riittää fuusioimaan kultaa, joka lentää avaruuteen muiden joukossa. Materia muodostaa planeettoja. Yksi niistä oli maa. Joku kaivaa sen kullan ja tekee siitä sormuksen. Se on joskus syntynyt supernovassa.

Spin

Spin on kvanttihiukkasten ominaisuus. Sen itseisarvo hiukkasilla yleensä 1/2 ja bosoneilla 1. Se on vektorisuure. Vektorina sillä on kaksi vastakkaista tilaa tarkasteltuun koordinaatistoon nähden. Spin 1/2-hiukkanen muuttuu 360 asteen kierrossa vastakkaiseen tilaan ja vasta 720 asteen kierron jälkeen samaan tilaan. Spin 1-hiukkanen on samassa tilassa 360 asteen kierron jälkeen ja spin 2-hiukkanen 180 asteen kierron jälkeen. Spin on tilastollinen ominaisuus. Esim. hiukkasilla, joilla on todettu spin suuntaan +x olevan 100%, on spin suuntaan -x 0% ja 50% suuntaan y tai -y.

Wolfgang Pauli ehdotti ensimmäisenä elektronin tilojen kahdentamista Spin-ominaisuudella 1924. Paulin kieltosäännön mukaisesti  kaksi elektronia voi olla samassa tilassa, joita erottaa vain vastakkainen spin.

Lomittuminen (Entanglement)

Lomittumisessa kahden hiukkasen tai hiukkasryhmän kvanttitilaa ei voi kuvata riippumatta toisesta. Esim. parinmuodostuksessa elektronin spin paikassa A mitattuna x-akselin suhteen on oikeakätinen, se paikassa B positronilta mitattaessa on välttämättä vasenkätinen. Mittaaminen muun akselin suhteen samanaikaisesti ei ole luvallista (Einstein-Podolsky-Rosen Paradox).