"Lintuverkkoihin ja kalaverkkoihin kuolleet linnut olivat tietysti aina suuri tragedia. Tämän onnettomuuden jonkinlaiseksi lieventämiseksi lintuverkkoihin kuolleet linnut syötiin, samoin kuin kalaverkkoihin kuolleet uikut. Mikään ei ole niin maistuvaa kuin uikkukeitto. Paitsi tietysti sarvipöllö."
Keväällä vuonna 1918 valistuneet punakaartin johtajat totesivat, että häviö tulee, työläisiä ja muita vähäosaisia tapetaan kuin kärpäsiä. Aseet olisi nyt laskettava. Henkiin jäävien velvollisuutena on rauhanaikana tulevina vuosikymmeninä taistella Suomen työväestölle olosuhteet, joissa he pystyvät elämään ja elättämään myös perheensä.
Työntekijöiden aseman vahvistamiseksi ja etujen ajamiseksi sekä työelämän yleisen kehityksen tueksi perustettiin ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt. Ammattiliittojärjestelmä osallistui mm. seuraavien uudistusten alullepanoon:
Näitä asioita työntekijäjärjestöt ovat olleet taistelemassa työläisille. Hallitus on nyt ottanut työnantajan roolin ja alkanut saavutettuja uudistuksia heikentämään. Ymmärrettävästi se aiheuttaa suuttumusta työntekijäpiireissä.
Kun sonnimullikka syö kesän heinää metsäniityllä ja syksyllä minä syön sen sonnimullikan, olen mielestäni kasvissyöjä. Mitään muuta ei käytetty kuin kasvien varastoimaa auringon energiaa, jonka kasvissyöjä muutti minulle paremmin sulavaan muotoon. Kasvissyöjän tuottamalla lannalla voidaan kasvattaa lisää heinää seuraavana vuonna.
Olen elänyt lapsuuteni maatalousvaltaisessa pienviljelijäympäristössä, jossa ei yksinkertaisesti ollut varaa antaa lehmille erikoisrehuja. Aineen kierto oli siltä osin suljettu. Maitoa ja lihaa silti saatiin. Vähän myyntiinkin. Voidaan myös ajatella hirvieläintä, jonka liha kaikilta osin on puhdas kasvisperäinen luonnontuote.
Olen sekasyöjä, kuten kaikki ihmiset. Pystyn kyllä syömään hedelmiä, tiettyjä kasviksia keitettynä, mutta heinän ja oksien jalostamiseen tarvitsen kasvissyöjäeläintä, energian muuttamiseksi syömiskelpoiseksi proteiinipommiksi. Jokainen voi tietysti syödä mitä huvittaa, tietyin reunaehdoin.
Lihansyönnin vastustaminen ekologisesta näkökulmasta perustuu kiistanalaiseen paradigmaan, että pystymme jotenkin vaikuttamaan maapallon globaalisäähän nyt ja tulevaisuudessa. Kovin moni ei näytä muistavan, että aivan äskettäin oli jääkausi ja elämme nyt jääkausien välistä lyhyttä lämpökautta. Ihmisen toiminta voi tätä lämpökautta asteen pari muuttaa ja viedä seuraavaa jääkautta hieman kauemmaksi, mutta se tulee varmasti. Kunnes sitten n. mrd. vuoden kuluttua aurinko on liian kuuma, jääkaudet lakkaavat ja jäämeri muuttuu sopivanlämpöiseksi kylpyvedeksi.
