Keväällä vuonna 1918 valistuneet punakaartin johtajat totesivat, että häviö tulee, työläisiä ja muita vähäosaisia tapetaan kuin kärpäsiä. Aseet olisi nyt laskettava. Henkiin jäävien velvollisuutena on rauhanaikana tulevina vuosikymmeninä taistella Suomen työväestölle olosuhteet, joissa he pystyvät elämään ja elättämään myös perheensä.
Työntekijöiden aseman vahvistamiseksi ja etujen ajamiseksi sekä työelämän yleisen kehityksen tueksi perustettiin ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt. Ammattiliittojärjestelmä osallistui mm. seuraavien uudistusten alullepanoon:
- Työsuojelulait
- Työsuojelun valvontalaki
- Tapaturmalait
- Työturvallisuuslaki
- Ammattitautilaki
- 8 tunnin työaikalaki, siirtyminen 40 viikkotuntijärjestelmään
- Vuosilomalaki, aluksi 4-7 päivää, sitten 24 päivää
- Lomapalkka
- Talviloma
- Luottamusmiessopimus
- Yhteistoimintalaki
- Laki irtisanomismenettelystä
- Työeläkelaki
- Lakko-oikeus
Näitä asioita työntekijäjärjestöt ovat olleet taistelemassa työläisille. Hallitus on nyt ottanut työnantajan roolin ja alkanut saavutettuja uudistuksia heikentämään. Ymmärrettävästi se aiheuttaa suuttumusta työntekijäpiireissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti