perjantai 6. joulukuuta 2024

Hyvää Suomen menetetyn itsenäisyyden muistopäivää 2024!

 

Forssinkoski 6.12.2024



"Elämä on puolellamme !" (Kimmo Kiljunen)


"Suomen puolueettomuus katosi yhdessä yössä. Ehkä se rasitti heitä " (Sergei Lavrov)

"Ei kansallisuus aate ole yllyttänyt meitä hyökkäämään naapureidemm kimppuun. Kansallisuusaatteesta on tullut 2020-luvun olkinukke, jonkinlainen suuri saatana. Kansallisuusaatteen piikkiin valemedia pistää esimerkiksi toisen maailmansodan...Hiteler, jos kuka, ajoi rajatonta eurooppaa ja väestön vaihtoa."  (Teemu keskisarja)



torstai 3. lokakuuta 2024

Putkiremontti, toiseksi parasta mitä voi tehdä saappaat jalassa

 


Tästä se kaikki alkoi. Siis yllä kuvatusta WC-pytystä. Pesuhuoneen pitkään palvellut "arabia" oli osoittanut huollon tarvetta. Vesisäiliö täyttyi hitaasti. Olin kyllä ostanut uuden koneiston. Pitäisi vain laittaa paikoilleen. Eräänä keväisenä sunnuntaiaamuna päätin aloittaa. Pytyn sulku oli kuitenkin muutamassa vuodessa jumittunut nykyiseen asentoonsa. No, eipä siinä mitään. Laitetaan sitten talon pääsulut kiinni. Kokeilin sulkuja vesimittarin molemmin puolin, mutta ei nekään liikkuneet mihinkään. Seuraavalla viikolla soitto vesilaitokselle, josko he kokeilisivat sulkea tonttiventtiiliä. Kokeilivatkin, mutta ei sulkenut sekään. Siitä alkoi sitten isompi vesiprojekti.


Vesimittarille pikku-WC:ssä näytti tulevan rautaputki. Vesilaitos ei halunnut liittää uutta mittaripakettia enää 50 vuotiaaseen rautaan, vaan pitäisi vaihtaa muoviin. Uuden putken tuominen nykyiselle vesimittaripaikalle olisi vaatinut laajaa lattian avausta. Päätin, että vesimittari siirretään saunan lauteiden alle, josta lyhyt matka ulkoseinään. Samalla tämä kaikki merkitsi, että vesiputket pitää vetää lattiavalun alta pintaan.


Projektissa tarvittiin vesilaitosta, putkiasennusfirmaa, kaivinkoneurakoitsijaa ja timanttiporausta. Lisäksi talon sähkökaapelin kulkureitti käytiin erikseen peilaamassa. Työnjohto ja projektointi jäi tontin omistajalle.


Vettä kyllä löytyi

Vesilaitoksen tulkinnan mukaan vastuu siirtyy tonttirajalla. Päätettiin, että tonttirajalle, siis omakotitalon omistajan puolelle, asennetaan uusi tonttiventtiili ja putken vaihto siihen. Siis kaivinkone kaivamaan tonttijohto näkyviin ja etsimään muoviputkea.

Kaukoluettava vesimittari saunan lauteiden alla


Kaivinkone alkoi työnsä aamusta. Noudatimme tarkkaan vesilaitoksen putkikarttaa. Putkea ei vain alkanut näkymään. Ei vaikka olimme jo yli kahden metrin syvyydessä. Kaivuupaikkaa siirrettiin liittymässä pikkuhiljaa kohti Poria. Mitään ei löytynyt, vaikka putken paikkaa välillä yritettiin paljastaa myös kaivinkonemiehen maadoituskuparista tekemällä "varvulla". Naapuri antoi kuitenkin 10 pisteen vihjeen. Hän oli huomannut että tietty linja hänen tonttinsa läpi sulaa keväällä aikaisemmin. Meidän viemäri ja varmaan myös talousvesiputki voisi kulkea siinä. Tämä osoittautui todeksi. Siis meidän viemäri ja vesiputki kulki keskeltä läpi naapurin tonttia! 


Uusi tonttiventtiili asennettiin. Siitä eteenpäin 32 mm uusi putki. Samalla viemärille tehtiin oma tarkistusputki samaa paikkaan.

Uusi tonttiventtiili ja viemärin tarkistuskaivo


Enää 1.5 metriä syvä oja venttiililtä talon vierustalle, puolen metriä hiekkoihin laatan alle, saunan lattian läpi vesimittarille ja paineet kotikadulla takaisin päälle.


Putki menossa saunan lauteiden alle

Putkimiehiltä meni nelisen päivää putkitustöihin, piha tasoiteltiin uuteen uskoon ja projekti oli tältä osin saatu kunniakkaasti päätökseen.




Viimeiset silotukset

5 kuutiota multaa ja pari tonnia mursketta


Kivet oikeaan asentoon








lauantai 14. syyskuuta 2024

Poliisin paras kaveri on rekisterikilven lukulaite

 



On syyskuu, sunnuntaiaamu, kello on  puoli neljä, siis vielä aivan pimeää. Lasken täysin palvelleen Corollani Porin ohitustielle. En heti huomaa Reposaaren suunnasta lähestyvää pakettiautoa. No, ehdin vielä. Kiihdytän, laitan vilkun vasemmalle ja tulen rampilta päätielle. 

Pakettiauto liimautuu takapuskuriini. Ottiko se nyt noin lujille, mietin. Yrittääkö se heti ohi? Kestääkö lentokentän ohituskaistoille?

Ei kestänyt. Se olikin poliisiauto. Paku laittaa kaikki siniset valot vilkkumaan. Myös punaiset päälle. Pysähdyn Tiilimäen rampille.

Konstaapeli jalkautuu. Avaan sivuikkunan ja kysyn: 

- mikä hätänä?

- puhalluskoetta otettaisiin...nollaa näyttää. Huomasitteko, kun teidän auto kävi pari kertaa pientareen puolella?

- Huomasin, että joku vanha paku liimautui perseeseen kiinni. Mietin, että yrittääkö se sulkuviivoilla ohi. Siksi vedin mahdollisimman sivuun. Kun ei aina tiedä, mikä näitä porilaisia kyrpäottia tähän aikaan ahdistaa. En minä arvannut, että poliisi siellä yrittää lukea rekisterikilpeä. Ajaisitte tunnukset päällä, niin kansalaiset osaisi käyttäytyä oikein!

- Mistä olette tulossa, poliisi jatkaa uteluaan.

- Noormarkusta, vastaan. Ja marjaan menossa. Ja voitte kirjoittaa raporttiin, että tekovälineet oli mukana. Tämä tässä on ämpäri ja tämä noukkuri, esittelen autosta sattumalta löytynyttä välineistöä.

- Eikös nyt ole liian pimeä marjastamiseen?

- Ei se marjapaikka tässä olekkaan. Enkä minä sitä teille kerro. Menette kuitenkin heti vuoron jälkeen poimimaan ne marjat sieltä.

- Hyvää matkaa!

- Muuten onko tuo teidän transit -98 mallia? Voisin maksaa siitä tonnin, jos se on katsastettu, huikkaan vielä ikkunan raosta. Teen rampin päässä uukkarin. Yritän tehdä sen kaikkien sääntöjen mukaan. Huomaan, että eivät lähde perään. Matka jatkuu kohti Loimaata.




perjantai 22. maaliskuuta 2024

Pentti Linkolan suusta kuultua

 




"Lintuverkkoihin ja kalaverkkoihin kuolleet linnut olivat tietysti aina suuri tragedia. Tämän onnettomuuden jonkinlaiseksi lieventämiseksi lintuverkkoihin kuolleet linnut syötiin, samoin kuin kalaverkkoihin kuolleet uikut. Mikään ei ole niin maistuvaa kuin uikkukeitto. Paitsi tietysti sarvipöllö."

Suomen hallitus taistelussa työnantajain puolesta työntekijöitä vastaan




Keväällä vuonna 1918 valistuneet punakaartin johtajat totesivat, että häviö tulee, työläisiä ja muita vähäosaisia tapetaan kuin kärpäsiä. Aseet olisi nyt laskettava. Henkiin jäävien velvollisuutena on rauhanaikana tulevina vuosikymmeninä taistella Suomen työväestölle olosuhteet, joissa he pystyvät elämään ja elättämään myös perheensä.

Työntekijöiden aseman vahvistamiseksi ja etujen ajamiseksi sekä työelämän yleisen kehityksen tueksi perustettiin ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt. Ammattiliittojärjestelmä osallistui mm. seuraavien uudistusten alullepanoon:

  • Työsuojelulait
  • Työsuojelun valvontalaki
  • Tapaturmalait
  • Työturvallisuuslaki
  • Ammattitautilaki
  • 8 tunnin työaikalaki, siirtyminen 40 viikkotuntijärjestelmään
  • Vuosilomalaki, aluksi 4-7 päivää, sitten 24 päivää
  • Lomapalkka
  • Talviloma
  • Luottamusmiessopimus
  • Yhteistoimintalaki
  • Laki irtisanomismenettelystä
  • Työeläkelaki
  • Lakko-oikeus


Näitä asioita työntekijäjärjestöt ovat olleet taistelemassa työläisille. Hallitus on nyt ottanut työnantajan roolin ja alkanut saavutettuja uudistuksia heikentämään. Ymmärrettävästi se aiheuttaa suuttumusta työntekijäpiireissä. 

Lihansyönti voi olla parempi vaihtoehto ympäristölle kuin kasvissyönti

 



Kun sonnimullikka syö kesän heinää metsäniityllä ja syksyllä minä syön sen sonnimullikan, olen mielestäni kasvissyöjä. Mitään muuta ei käytetty kuin kasvien varastoimaa auringon energiaa, jonka kasvissyöjä muutti minulle paremmin sulavaan muotoon. Kasvissyöjän tuottamalla lannalla voidaan kasvattaa lisää heinää seuraavana vuonna.

Olen elänyt lapsuuteni maatalousvaltaisessa pienviljelijäympäristössä, jossa ei yksinkertaisesti ollut varaa antaa lehmille erikoisrehuja. Aineen kierto oli siltä osin suljettu. Maitoa ja lihaa silti saatiin. Vähän myyntiinkin. Voidaan myös ajatella hirvieläintä, jonka liha kaikilta osin on puhdas kasvisperäinen luonnontuote. 

Olen sekasyöjä, kuten kaikki ihmiset. Pystyn kyllä syömään hedelmiä, tiettyjä kasviksia keitettynä, mutta heinän ja oksien jalostamiseen tarvitsen kasvissyöjäeläintä, energian muuttamiseksi syömiskelpoiseksi proteiinipommiksi. Jokainen voi tietysti syödä mitä huvittaa, tietyin reunaehdoin.

Lihansyönnin vastustaminen ekologisesta näkökulmasta perustuu kiistanalaiseen paradigmaan, että pystymme jotenkin vaikuttamaan maapallon globaalisäähän nyt ja tulevaisuudessa. Kovin moni ei näytä muistavan, että aivan äskettäin oli jääkausi ja elämme  nyt jääkausien välistä lyhyttä lämpökautta. Ihmisen toiminta voi tätä lämpökautta asteen pari muuttaa ja viedä seuraavaa jääkautta hieman kauemmaksi, mutta se tulee varmasti. Kunnes sitten n. mrd. vuoden kuluttua aurinko on liian kuuma, jääkaudet lakkaavat ja jäämeri muuttuu sopivanlämpöiseksi kylpyvedeksi.