sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Pentti Linkola In Memoriam



Luonnonsuojelija, ornitologi Pentti Linkola, 87, on kuollut


”Kun puhun kehitysavusta, tulee jälleen mieleeni vertaus Jeesus Nasaretilaiseen. Samalla lailla kun hän puhdisti temppelin rahanvaihtajista, samalla lailla Vihreä liike on puhdistettava kehitysapulaisista, sillä heidän mukanaan liike onnistuu luonnonvarain ehdyttäjänä ajamaan kaikkien muiden poliittisten puolueittenkin edelle.” (Pentti Linkola 1985)


Kun ajattelee Linkolan pitkää elämää, väistämättä tulee mieleen, ettei kuhan kalastuksella ainakaan rikastu. Ei varsinkaan, jos sitä harrastaa soutupaatilla ja talvella ikälopulla hevosenkaakilla.

Pentti Linkola syntyi 7. joulukuuta 1932.  Isä oli kasvitieteen professori Kaarlo Linkola. Äiti oli os. Suolahti. Äidin yliopistoura päättyi avioliittoon, mutta muuten suvussa vilisi tiedemiehiä, tutkijoita ja muita kuuluisuuksia.

Linkolan nuoruudenkodissa ihannoitiin saksalaisia, kuten paremmissa piireissä tuohon aikaan tapana oli. Natsismi ei ollut mikään ongelma. Pentin isosetä tunnettiin työläispiireissä valkoisena lahtarikenraalina. Valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler lomaili jatkosodan aikana Suolahtien huvilalla. Ehkäpä tämä ympäristö vaikutti myös Pentti Linkolan myöhempiin käsityksiin. Diktatuuri ei välttämättä ehkä ollutkaan huono hallintajärjestelmä eikä fasismi muita pahempi ideologia.

Pentti oli jo pienenä ylivilkas. Epäonnistumisiin reagoitiin raivokohtauksilla. Koulussa hänellä oli vaikea-asteinen tarkkaavaisuushäiriö. Kaikki muu kuin opetuksen seuraaminen kiinnosti. Ei häntä silti tyhmäksi kukaan haukkunut. Hän osasi lukea ja kirjoitti kirjeitä ja pienimuotoisia tutkimuksia ennen kouluun menoa.

Opiskelu ei ollut Linkolaa varten. 1951 hän aloitti eläin- ja kasvitieteen opinnot Helsingin yliopistossa, mutta vuoden päästä hän oli valmis vaihtamaan yliopistouran lintujen rengastukseen Signilskärillä. Sen jälkeen linnut veivät miestä. Hänestä tuli ammattimainen harrastajaornitologi. Ei ole varmasti montaakaan Suomen kuntaa, jossa hän ei pyöräillyt. Suomen lisäksi muissa pohjoismaissa, Euroopassa, Vienan Karjalassa.

Lintutieteellisten käsikirjojen tekoon Pentti syventyi pakonomaisella antaumuksella. Suuri lintukirja syntyi Olavi Hildenin kanssa 1955. Pohjolan linnut värikuvin valmistui 1974. Se on vieläkin yksi vaikuttavimmista teoksista lintutieteen saralla.

Linkola osallistui innokkaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Häntä luonnehdittiin ekoterroristiksi. Hänen mielestään ihminen oli maapallon suurin uhka ja vitsaus. Kaikki tapahtumat, joissa ihmisiä kuoli mahdollisimman paljon olivat hyvästä. Aivan sama aiheuttiko sen sota, rutto tai kolera tai corona.  Asian tiimoilta syntyi lukuisia  kirjoja, kuten: Unelmat paremmasta maailmasta, Toisinajattelijan päiväkirjasta ja Johdatus 90-luvun ajatteluun.

Pentti Linkola oli myös perustamassa Vihreää liittoa. Hänen ohjelmansa oli kuitenkin liian radikaali Pekka Haavistolle, Heidi Hautalalle ja Eero Paloheimolle. Silloin Pentti varmasti tajusi, että Vihreillä on utopioita, mutta heiltä puuttuu menetelmät. Komsi pystyi pelastamaan Koijärven, mutta Vihreä liitto ei pelasta maailmaa. Se on vain keskustelukerho, joka haluaa kaikkea hyvää homoille, lesboille, feministeille ja kaikille yksilöille maailmassa, mikä tietenkään ei ole millään metodilla mahdollista.

Läheisten todistuksen mukaan Pentti oli yksi maailman epäkäytännöllisimmistä ihmisistä.

1950-luvun lopulla Pentti Linkola ryhtyi päätoimiseksi kalastajaksi. Hän kalasti mm. Päijänteellä ja Vanajanselällä. Kalastus oli Pentin mielestä sitä oikeata työtä, jota miehen piti tehdä. Hän teki siitä mission itselleen. Kalastus painottui talviakaan. Kesät vietettiin edelleen petolintujen pesillä ja lintulaskennoissa.

Linkola kalasti pääasiassa kuhaa. Hyvät kalat myytiin tukkuun, mädät syötettiin perheelle. Pataan päätyivät myös verkkoihin kuolleet uikut. Kuolleesta ketusta tehtiin kettukeittoa. Lisäsärpimeksi Pentti pyydysti lintulaudalta paskanärhiä.

Pentti Linkolan hiuksista on mitattu suurin määrä metyylielohopeaa. Säteilyä n. 10-kertainen määrä normaalitasoon verraten. Se ei silti tahtia haitannut. Soutupaatilla ei hänen kanssaan kannattanut lähteä kilpasille.

Linkola pyrki viimeiseen saakka välttämään moottorikäyttöisiä apuvälineitä. Verkkojäillä hänellä oli apunaan hevonen. Kalalaatikot vietiin 12 kilometrin päähän linja-autolle polkupyörän tarakalla, myös marraskuun pimeydessä ja vesiliukkailla. Joskus kuhat olivat pitkin tietä kymmenen kertaa tuon matkan aikana. Lopulta hän myöntyi ostamaan auton. Vain kalojen kuljetusta varten. Se oli vanha Hiace. Se oli hänellä 6 vuotta. Mitään automiestä Pentistä ei tullut. Hän kertoi koko autoilijauransa aikana ohittaneensa toisen auton vain kerran. Sekin oli parkissa tien laidassa. Useamman kerran hän puolen tunnin matkalla nukahti rattiin ja ajoi ojaan.

Ei voi pitää aivan terveenä miestä joka nukkuu kaksi viikkoa kumisaappaat jalassa ja väittää, että sukat kuivuvat niissä paremmin.

Linkola välitti ihmisistä, eläimistä, mutta ei läheisistä. Läheiset saivat runtua niin että tuntui. Kun tuuli oli sotkenut verkot tai lintulaskennat  menneet mönkään, kannatti kotona olla ihan hissukseen. Ensin lensi ikkunan läpi reppu, sitten tuli ovesta mies, jolle ei juuri silloin kannattanut lausua poikkipuolista sanaa.

Huippu oli Ahvenanmaan perheristeily. Soutupaatilla Ahvenanmaan ympäri perhe mukana. Sieltä saariston läpi Uuteenkaupunkiin, edelleen Rauman Kylmäpihlajan ohi Yyteriin. Väliin mahtui koviakin kelejä. Horisontin näki vain aaltojen harjalta. Kelluntavälineitä ei kellään. Pentin mielestä pelastusliivit olisivat vain pitkittäneet väistämätöntä. Ei siellä kukaan olisi heitä auttanut.

Naiset olivat Pentistä kiinnostuneita kuin NHL-jääkiekkoilijoista ikään. Koska Pentti  ilmeisen harvoin pesi itseään ja kävi saunassa vain jouluna ja juhannuksena, hän kumisaappaissaan ja sarkatakissaan varmasti haisi alfa-urokselta. Monelle tytölle tilanne kuitenkin valkeni nopeasti, kun näkivät Linkolan homeelta ja mädältä kalalta haisevan kämpän ja olivat pari päivää soutaneet sateessa Päijänteellä.

Sen minkä Linkola teki, hän teki sen maanisella vimmalla. Mitä kovempi vastus, sitä enemmän voimaa. Ellei voima auttanut, vaivuttiin masennukseen.

Linkolasta tehtiin narria valtaapitäville. Vuorineuvokset kutsuivat hänet puhujaksi pikkujouluihinsa. Stoalaisesti he ottivat vastaan sivalluksia, joita hän taitavasti sanallisella säilällään heille jakoi. Heidän elämäntavalleen, rahoilleen, joilla yhteiskuntaa pyöritettiin, perityille, riistetyille tai lainatuille rahoille.

Jeesuksestakin yrittivät tehdä messiasta 500 vuotta syntymän jälkeen pelkästään kuulopuheiden perusteella. Niin voisi käydä Linkolallekin. Hänkin olisi muka kävellyt vetten päällä, vaikka todellisuudessa käveli sentin jäällä.


Jossain täällä Panelian soilla Pentti Linkola rengasti Satakunnan viimeiset muuttohaukat 50-luvun lopulla


Pentin veljen Martti Linkolan olen tavannut ja ollut samoilla reissuillakin. Penttiä en päässyt koskaan henkilökohtaisesti tapaamaan, mutta tiedän että samoilla teillä, soilla ja metsissä on tarvottu.

Seuraavan runon varmasti myös Eino Leino olisi halunnut omistaa Pentille:

En enää pelkää. Yö on haihtunut,
ei mua enää hullun houreet vaivaa,
on murhe mulla työksi vaihtunut,
nään kukat, kummut sekä sinitaivaan
kuin ennen kuultavina, kirkkaina;
ja veren aallot hyrskyy valtavina,
ma tunnen voimaa vaikka vuoret siirtää,
taas aatos kantaa, pilviin töitä piirtää,
ja käsi sydämellä maailmalle
ma lausun, voitetulle voittajalle:
se kuitenkin liikkuu!

Ma tiedän kyllä: tulee kuolema
ja elonlangan armaan poikki leikkaa,
voi olla kylmä, valju huomenna
se mies, mi tänään kantaa miekkaa,
maan alla maata, päällä multaa syli;
mut yli haudan, kuolemankin yli
käy vapaus, jolle sykki sydänkulta,
se elää, henkii, vaikka painaa multa,
se palaa liekin lailla syksy-öissä,
tyrannit pelkää, mutta kansain töissä
se kuitenkin liikkuu!

 

perjantai 3. huhtikuuta 2020

Covid-030420


93. päivä
Virus leviää yhä nopeasti, vaikka puolet maailman väestöstä on jonkinlaisten eristystoimien vaikutuksen alaisena. Yli miljoona sairastunut. n. 55000 kuollut.

Espanjassa viimeisen vuorokauden aikana Coronaan on kuollut 932 ihmistä. Espanjassa kuolleita yhteensä 10935.

Yhdysvalloissa korkein kuolinmäärä tähän asti, vuorokauden aikana 1100 uutta kuolemaa.

Myös Englannissa uusi ennätys: 569 kuollutta vuorokaudessa. Boris Johnson yhä sairaana eristyksessä. 

Ruotsissa kuolleita 333. Ruotsi ollut coronan rajoitustoimissa eri linjalla kuin muu maailma. Siellä pyritään  suojaamaan riskiryhmiin kuuluvat. Tässä ei ole onnistuttu. Tauti jyllää jo yli 50 vanhainkodissa. Ruotsi ajattelee, että kuolleitten määrä on joka tapauksessa melko vakio. Joko otetaan heti kaikki jyrkällä piikillä tai sitten vähän kerrallaan  pitempään. Nopea piikki on yhteiskunnalle muuten edullisempi.

Suomessa 20 kuollutta, 1500 tartuntaa.  Uusimaa on saarrettu. Läpi päästetään vain välttämätön liikenne. Tänään tiesulkuja poistetaan, ainakin tilapäisesti. Poliisin voimat alkavat ilmeisesti loppumaan. Tänään menevät  ravintolat kiinni. Seuraavan kerran ravintoloissa ryypätään tosissaan kesäkuun alussa. Hiljainen kevät takseillekin. Lomautettuja enemmän kuin työttömiä.

Operatiivisesta johdosta on viikolla ollut pientä kinaa hallituksen ja presidentti Niinistön välillä. Otsikoitiin että Niinistö tarjosi nyrkkiä, mutta Marin näytti keskaria. Ensin molemmat kiisti kaiken. Sitten oli pakko myöntää. Sauli jaksoi vielä tänäänkin tillittää asiasta.

Muuten hallituksen naisviikko on päässyt vähällä. Ylivoimaista ulkoista valloittajaa vastaan taisteltaessa jokainen teko katsotaan voitoksi ja hallituksen ansioksi. Rahaa on luvattu kaikille kärsineille heti ja paljon. Rahan tekeminen on nykyään, paitsi helppoa, myös hauskaa. EKP vain laittaa muutaman biljoonan erän liikkeelle. Otetaan lainaa. Inflaatio hoitaa osan. Loppua ei makseta koskaan takaisin. Tehdään kreikat. 

Olen pannut merkille, että EU on luikkinut jonnekin skypehelvetin pimentoon juuri nyt kun kansallisvaltiot ja kansalaiset taistelevat elämästä ja kuolemasta. Saisi monen mielestä jäädäkin sinne.



 

sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Covid-220320



Päivä 81. Italiassa yli 800 kuollutta vuorokaudessa. Espanjassa tilanne samaten karannut käsistä. Myös suomalaisia alkaa kuolla.

THL:n laskentakaavat taudin ennusteesta ovat, paitsi sekavat, myös harhaanjohtavat. Niiden mukaan, jos puolet suomalaisista saa tartunnan, 1200 kuolee. Muissa maissa tuolla tartuntamäärällä  pitäisi kuolla 120 000. Valeuutisten taustalla on tietysti aiheellinen huoli siitä, ettei tehohoitopaikat tule riittämään kuin  kymmenesosalle tarvitsijoista.

Ainoa toivomme on pitää tartuntojen määrä alhaisena. Mutta minkäs teet. Helsingissä on baarit auki. Kun rajat suljettiin, hesalaiset neropatit päätti karauttaa maastureillaan Lappiin.

Corona on erittäin vaarallinen vanhuksille ja typeryksille. Mutta silti harmittaa olla hesalaisten kanssa samassa veneessä.

Kesän jälkeen me olemme kaikki kontallamme tai kuolleet. Mutta ensi vuonna henkiin jääneet perustavat taas uuden markkinatalouden, jonka sota, kuppa taikka kolera aikanaan pyyhkii sadeveden mukana mereen.

Se hyväpuoli tämän päivän uutisoinnissa on, ettei enää mietitä, kärsiikö kettu kopissa tai kummat ovat ekologisempia, vapaan kanan vai lattiakanan munat. Ilmastoahdistus on myös aavistuksen verran vähentynyt. Greta Thunberg ei pääse Amerikkaan enää edes purjepaatilla. Kyllä luonto hoitaa. Ongelmien perussyyhän on se, että ihmisiä on muutama miljardi liikaa.

Mielenkiinnolla odotan myös Päivi Räsäsen oikeudenkäyntiä. Että rupeaako oikeuslaitos todella miettimään tässä maailman tilanteessa sitä, saako raamattua siteerata vai ei. Samalla voisi avata uudestaan Hannu Salaman jumalanpilkkatuomion.

Minun oli annettu ymmärtää, ettei rajoja Euroopassa enää koskaan voida sulkea. Mutta voitiinhan ne. Yksi kokous Brysselissä ja iltapäivällä Schengen rajat oli kiinni. Kansalliset rajat suljettiin jo aikaisemmin. Ministeri Ohisalon mielestä rajojen sulkeminen ei kuitenkaan koske pakolaisia!

Se hyväpuoli Coronassa on, että siihen kuolee muutamassa päivässä. Keuhkosyövässä joutuu virumaan usein vuosia. Henkiin jääneet saavat rakentaa yhteiskunnat orjatyönä uudestaan. Siinä sivussa kasvattaa uudet isommat sukupolvet typeryksiä, jotka keksivät uudestaan humaanin demokratian ja tuhoavat loputkin.

Pahin on vielä edessä. Sitten asiat vasta huonosti on kun näette uutisten lukija itkevän.

Pikkusisko kysyi: "Montako päivää jouluun?"
Ja isän silmiään pyyhkivän näin.

(Juha Lehti, Viimeisellä rannalla) 

Varjele ja siunaa Afrikkaa
Amerikan maita Eurooppaa
Australiaa, suurta Aasiaa
Siunaa koko maailmaa
(suom.san. Jaakko Löytty) 







 

sunnuntai 15. maaliskuuta 2020

Suomalainen maanpuolustustahto

flickr.com/photos/museovirastonkuvakokoelmat/21242059325



Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (kuvaava nimi!) vuonna 2018 julkaistun raportin mukaan suomalaistan maanpuolustustahto on pudonnut alimmalle tasolleen lähes 30 vuoteen. Tulos ei varmaankaan ollut Suomen maanpuolustuksesta, aseistuksesta ja varsinkin hävittäjähankinnoista vastaavien ja palkkansa saavien mieleen. Kyselytutkimusta onkin päivitetty vuosina 2019 ja 2020 ja niiden tuloksia on otsikoitu lauseella: maanpuolustustahto on kasvussa. Mutta jos katsotaan käyriä, trendi on edelleen laskeva, ollaan edelleen alimmalla tasolla vuosikymmeniin. Pientä vuosittaista vaihtelua esiintyy, joka mahtuu pääosin virhemarginaaleihin.

Miksi nykynuoria ei maan puolustaminen kiinnosta valtaapitävien toivomalla tavalla? Yksi tekijä, joka voi vaikuttaa molempiin suuntiin, on varmasti se, että viimeisestä sodasta on jo kulunut aikaa enemmän kuin miesmuisti. Nykypäivänä pelon ja ahdistuksen kohteeksi on tullut trendikkäämpiä asioita kuten saastuminen, kasvihuoneilmiö, nälänhätä, pakolaiset, työttömyys tai vakavat kulkutaudit. Näiden kysymysten ratkaisu kiinnostaa nykynuoria ilmeisesti enemmän kuin miljardin heittäminen joka vuosi tiedostamattomaan uhkaan, jota ei kuitenkaan, sen eskaloituessa, voida miljardeilla ratkaista.

Jos kadun kulkijoilta kysytään heidän halukkuuttaan puolustaa ase kädessä Suomea, saa noin joka toisessa tapauksessa myönteisen vastauksen. Mitä tämä ase kädessä puolustaminen käytännössä tarkoittaa? Ruotsiko tänne hyökkää? Ei varmaankaan. Tulevatko sakemannit taas miehittämään Pohjois-Suomen? Ei tunnu todennäköiseltä. Mehän jo oikeastaan kuulutaan EU:n kautta Saksaan (In Bundes). Ei, kun ase kädessä lähdetään puolustamaan Suomea, silloin lähdetään itärajalle ryssiä tappamaan. Tähän vedetään linja ja rintamasuunta tuo. ”Ryssä on sieltä tulossa ja se yrittää teidät tappaa. Koettakaa nyt pojat ampua niitä takasi.”

Jos iltapimeässä ajat kauriinvasan päälle. Se huutaa vähän peijakkaasti puskurin välissä. Pystytkö lyömään sitä tunkilla päähän? Jaa, et vai? Mutta silti pitäisi sotimaan päästä.

Monen mielestä tulevaisuuden sodat ovat kyberteknisiä. Ne tapahtuvat tietokonemaailmassa. Niitä ohjaavat robotit. Meidän energiantuotantomme, liikenteemme, hallintomme lamaannutetaan. Näin varmasti tapahtuukin. Mutta kyllä sotaan aina ikävä kyllä liittyy se kliininen puoli. Ihmisiä pitää tietty määrä tappaa, ennen kuin voittaja selviää. Sota jatkuu kunnes toinen osapuoli taputtaa tatamiin.

Ei ihmisten tappaminen vaikeaa ole. Yleensä riittää kun osaa painaa liipaisinta. Jatkosodassakin tavallisista maatilan rengeistä tuli pienellä harjoituksella ihan mukiinmeneviä tappajia.

Tappamisen motiivi sodassa on usein hakusessa. Sen etsimistä tai kyseenalaistamista tositoimissa ei suvaita. Sotilaan ei pidä ääneen alkaa miettiä, onko mitään järkeä yrittää uudestaan epäonnistua tuon pahaisen kukkulan valtaamisessa, jos se merkitsee 1000 kaverin kuolemaa.

Sota on järjetön ja brutaali tapa ratkaista asioita. Se on syvällä meidän geeneissämme. Ilman niitä roikkuisimme vielä tyytyväisinä hännästämme tansanialaisessa apinanleipäpuussa.

Sota esitetään kansalaisille aina väistämättömänä. Olemme menettämässä jotain itsellemme korvaamatonta. Esimerkiksi palan Karjalaa, joka oli kuulunut itsenäiseen Suomeen parikymmentä vuotta. Sitä ennen tuhat vuotta Ruotsiin tai Venäjään. Jota ennen se oli ollut 100 000 vuotta jään alla.

Sodassa vihollinen demonisoidaan. Ne on vääräuskoisia, väärän värisiä, vähintään kommunisteja. Ne tulee ja raiskaa meidän tyttäret. Jopa äidit.

Enomies Veikko, silloin parikymppinen poikanen, makasi paloaukean laidassa. Aukion toiselta puolelta kuului perkeleellistä pulinaa. Kohta sieltä tultiin. Yksi Igor näytti tulevan suoraan  kohti. Veikko puristi pystykorvaa tiukemmin. ”Tuon näreen kohdalla hänelle tulee noutaja, niin mie oon sen päättänt”, tuumi Veikko. Igor ei näyttänyt vasiten viholliselta. Enempi muistutti Enomiehen veljeä. Pälyili orvon näköisenä joka suuntaan. Veikko ei tiennyt, että kaveri oli viime yönä tullut junalla Siperiasta. Tuskin tiesi missä Suomi oli tai miksi sinne pitäisi hyökätä. Mitään pahaa hän ei koskaan ollut tehnyt kenellekään. Varsinkaan ei suomalaisille.

Veikko toivoi jo, että kaveri vetäisi maihin. Ettei tarvitsisi ampua.  Ei, pystyssä tuli vaan poika. 50 metrin päästä hän lasautti rintaan. Igor lensi selälleen. Näytti kuitenkin jääneen henkiin, piruparka. Veikko meni Igorin luo. Igor nosteli päätään. Verta tuli suusta ja rinnasta. Igor sanoo jotain venäjäksi. Se ei pyydä armoa, eikä huuda jumalaa tai äitiä. Sen Veikko tajuaa. Hänellä on taustalla pitkä venäjä. Viipurin poikii kun on. Joku viesti sillä hänelle on, mutta ei saa korinalta selvää. Sitten täytyi painaa pistin keuhkosta läpi ja jatkaa matkaa, mutta Igor ei koskaan häntä jättänyt.

Vielä kuolinvuoteella Enomies tunnusti, että jos jotain voisi muuttaa, sen pojan siellä paloaukealla hän olisi halunnut jättää tappamatta. Koko elämänsä hän on halunnut tietää mitä se poika hänelle sanoi. Ehkä hän vielä saa tilaisuuden kysyä. Sitten kun ollaan molemmat samalla puolen rajaa.


”On mulla unelma
Vapaa maailma
Vailla rajoja.
Muut saa tehdä ihan mitä niitä huvittaa
Mut’ mull’ on unelma.”
(Ismo Alanko, On mulla unelma)

lauantai 29. helmikuuta 2020

Anna Eriksson M, arvostelu


Commons.wikipedia.org
Yleisarvostelu: puolitoista tuntia käsittämätöntä paskaa.

Tietysti filmifestivaaleilla kriitikot joutuvat tästä jotain lausumaan tolloksi leimautumisen pelossa. Kukaan ei halua ensimmäisenä sanoa, ettei keisarilla ole ollenkaan vaatteita.

Pääosassa filmissä on Anna Erikssonin perse. Se onkin tuotoksen parasta antia. Sivurooleissa esiintyy mm. rannalla tupakoiva flamencotanssia, sademetsän puutarhuri sekä parrakas mies, joka kuuntelee nauhurilta puhetta panemisesta.

"Kokeellinen käsittelee Marilyn Monroen hahmon kautta kuolemaa ja seksuaalisuutta ja niiden välistä synkkää suhdetta. Se on myös tutkielma miehen katseesta, jonka kohteena Eriksson itse esiintyy täysin paljaana eikä pelkästään alasti." Tämä omakehua tihkuva analyysi ei varmasti aukea kellekään katsojalle eikä Marilynin tuntijalle.

Italialaiset kriitikot myöntävät suoraan, etteivät saaneet filmistä mitään tolkkua, mikä tietysti harmittaa suomalaisia kulttuuripiirejä. Italialaisten festivaaleilta näyttää kokonaan puuttuvan sarja - muu roska, jossa tällä tuotoksella olisi saattanut olla pieniä pärjäämisen mahdollisuuksia.

Eriksson myös leikkasi elokuvan. Jos tämän olisi puolentoista tunnin sijasta leikannut puolentoista minuutin mittaiseksi, kokonaisuus olisi saattanut olla aavistuksen ehyempi.

Tällaisia "taide-elokuvia" on YouTube väärällään. Niille katsojille, joita tämä tuote ei ainoastaan ahdistanut ja pitkästyttänyt, vaan myös vitutti vakuutan, että maailmassa on myös hienoja, erilaisia elokuvia. Kehotan tutustumaan  esim. sellaisten ohjaajien/käsikirjoittajien  filmeihin kuten Dali, Bunuel, Godard, Kubrick tai Tarkowski. 

Elokuvan American Beauty "tuulessa lentävä muovipussi"-kohtauksessakin oli enemmän syvyyttä kuin yhdessäkään otoksessa Erikssonin tuotteessa.





tiistai 31. joulukuuta 2019

Uudenvuodenpuhe 2020




Auringon ensi säteet (kuva:pixabay.com/fi/photos/aurinko-pakkanen-talvi-talvimaisema-583811)




Kansalaiset!

Uusi vuosi on jälleen alkanut ja kehitys tulee menemään monen mielestä vittumaisempaan suuntaan.

USA:n sisäpolitiikka on edelleen pyörinyt presidentti Trumpin erottamisen ympärillä. Muuhun aikaa ei ole juuri jäänytkään. Yhdysvaltain talousnäkymät ovat pysyneet hyvinä ja työllisyys kohtuullisella tasolla. Trumpin talouspolitiikkaa ovat leimanneet protektionistiset pyrkimykset suojella sisämarkkinoita ulkopuoliselta kilpailulta. Tämä on johtanut kauppasotiin mm. Kiinan ja EU:n kanssa. Kovaääninen sapelinkalistelu on loppujen lopuksi päätetty jonkinlaiseen ”dealiin”. Täysinhän talouksia ei voi sulkea. Joulun alla USA hyväksyi pakotteet NordStream II-kaasuputkelle. Poliittisen Venäjän kiusaamisen lisäksi, taustalla on Yhdysvaltojen oma kasvava kaasuntarjonta, jolle maa haluaa markkinoita. Kiinnostusta hetärättää myös arktinen alue. Grönlannin ostaminen, jota Trump eräässä twiitissään ehdotti, ei kuitenkaan saanut kannatusta Tanskassa eikä grönlantilaisten keskuudessa.

Donald Trump, kuva:coastguard.dodlive.mil


Trumpin avauksia ulkopolitiikassa eri maiden johtajat seuraavat kauhunsekaisin tuntein. Tapaamiset  Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa ja keskustelut ydinaseriisunnasta herättivät toiveita. Orastava avautuminen ja yhteistyö näyttää kuitenkin syksyä kohti lakastuneen, vaikka Trump yhä väittääkin olevansa Kimin kanssa hyvä kaveri.

Suhteissaan Israeliin Yhdysvallat linjasi, että Israelin siirtokunnat Palestiinassa ovat laillisia. Koko maailma oli eri mieltä.

Presidentti Trump on haluton käymään kalliita sotia kaukaisissa arabimaissa, joilla ei ole runsaasti öljyä. Osittain tätäkin taustaa vasten Yhdysvallat päätti syksyllä lopettaa miehityksensä Pohjois-Syyriassa vetäen samalla tukensa kurdeilta. Välittömästi Turkki hyökkäsi Kurdialueille perustaen sinne suojavyöhykkeen oman rajansa läheisyyteen. Tässä tilanteessa Venäjä otti Syyriassa roolin, johon USA ja YK eivät olleet koskaan pystyneet. Presidentti Putin sopi parin päivän sisällä Turkin, kurdien ja Syyrian kanssa rauhanturvaoperaatiosta, jonka suorittaisivat yhdessä venäjän sotapoliisit ja Syyrian rajavartiosto. Suoritus oli niin häikäisevä, että ehdin jo ehdottaa Putinille seuraavaa Nobelin rauhanpalkintoa. Mahtuisi hyvin joukkoon, jossa jo on Gorbatsov, Carter ja Obama. Myös mm. burmalainen Suu Kyi, joka tällä hetkellä on kansainvälisessä tuomioistuimessa syytettynä ihmisoikeusrikkomuksista.

Erdogan ja Putin,  kuva:commons.wikimedia.org/wiki


Seuraavat USA:n presidentinvaalit pidetään tämän vuoden syksyllä. Moni ennustaa Trumpin voittavan. Republikaaninen puolue ei halua vaihtaa voittavaa hevosta, jonka avulla se on saanut läpi itselleen mieluisia uudistuksia. Demokraatit tietysti tulevat tekemään kaikkensa, ettei näin tapahtuisi. Demokraattien ongelmana on, ettei heillä ole ketään vakavasti otettavaa ehdokasta, jonka heittää peliin.

Brexit,  kuva:www.flickr.com

Britannian Brexit-farssi jatkuu edelleen, kukaan ei muista monennettako vuotta. Tiukka täti Theresa May yritti uutterasti, mutta eroaloitteet toisensa perään kaatuivat parlamentin vastustukseen. May joutui eroamaan ja hänen paikkansa peri aina ylivilkas Boris Johnson. Boris kokeili vanhaa sotakikkaa ja yritti siirtää ratkaisevan äänestyksen lähelle takarajaa, mutta tämäkään ei onnistunut. Parlamentin enemmistö työväenpuolueen johdolla kiermurteli itsensä vapaaksi, korkeimman oikeuden tuella, ja torppasi Boriksen suunnitelmat. Oltiin jälleen umpikujassa. Joulukuussa järjestettiin uudet vaalit, joissa konservatiivit saivat murskavoiton. Nyt ero näyttää todennäköiseltä tammikuun lopulla. Tosin sitä seuraa vuoden neuvottelut EU:n kanssa ja ”no deal”-tulos on vielä hyvinkin mahdollinen.

Antti Rinne. Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP, www.flickr.com



Suomessa Sipilän hallitus ei saanut sotea maaliin ja erosi maaliskuun alkupuolella. Uudet eduskuntavaalit järjestettiin soten savuavilla raunioilla huhtikuun puolivälissä. Suurimmaksi puolueeksi nousi SDP. Antti Rinteen tuuletukset jäivät kuitenkin vaisuiksi, koska Jussi Halla-ahon perussuomalaiset nousivat toiseksi, vain yhden paikan erolla. Kaikkein huonoiten meni perussuomalaisista irtautuneella ministeripuolueella Sininen Tulevaisuus. Se ei saanut yhtään paikkaa eikä paljoa ääniäkään. Enää huonommin ei vaalit voi mennä, kuten Halla-aho ironisesti totesi. Leikkimielisten hallitusneuvottelujen jälkeen hallitukseen nousi demareiden lisäksi vihreät, vasemmistoliitto, rkp ja kaikkien suomalaisten äänestäjien yllätykseksi myös rökäletappion kokenut keskusta.

Sanna Marin. Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP,www.flickr.com


Syntyi punavihreä, maailmaa pelastava ja suomalaisia kurittava hallitus. Antti Rinne sopi tiukan hallitusohjelman kovine työllisyystavoitteineen, elvytyksineen ja ilmastotalkoineen. Kesä aloitettiin kuitenkin leppoisasti jäätelöä ja vaalilupauksia syöden. Vakavampiin asioihin luvattiin paneutua täydellä teholla vasta 2020 keväällä. Eläkeläisten satanen tosin tunnustettiin vaalihuumoriksi heti kättelyssä. Rinteen kompastuskiveksi tuli Posti, tuo Suomen kansallisen monopolin pilalle hioma jalokivi. Posti jäi kiinni työehtosopimuksilla shoppailusta, johon Antti Rinteen väitettiin jossain määrin sekaantuneen. Omistajaohjausministeri Paateron ero ei riittänyt. Kepu taktikoi ja veti tukensa pääministeriltä. Uusia vaaleja ei SDP, sen enempää kuin Keskustakaan halunnut, koska neljännes suomalaisista sillä hetkellä kannatti perussuomalaisia. Seurasi outo episodi, jossa Antti Rinne kierrätettiin pois hallituksesta eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi, ja Paatero takaisin ministeriksi. Sanna Marinista tuli maailman nuorin virassa oleva pääministeri. Suomea jäi johtamaan nuorten naisten kaarti.

Käsite ”Oikeusvaltioperiaate” on esiintynyt keskusteluissa yleisesti Suomen ja EU:n sisäisissä ja ulkoisissa keskusteluissa. Sitä on käytetty keppihevosena ja lyömäaseena hyökättäessä EU:n toisinajattelevia jäsenvaltioita ja populisteja vastaan. Käsite on hieman hankalasti yhdellä lauseella määriteltävissä, mikä lienee tarkoituksin. Lisäksi ja johtuen edellisestä, eri ihmiset tarkoittavat sillä eri asiaa. Yleisesti sillä kait tarkoitetaan, että valtion hallinto ja päätökset pitää perustua lakiin, lait pitää olla sopusoinnussa sen kanssa mitä yleisesti (EU:ssa) mielletään lailliseksi, laeista päätetään demokraattisesti ja lakeja tulkitaan riippumattomasti.

Demokratia hallintojärjestelmänä on paitsi heikko, myös tehoton. Populismin torjunnassa usein vedotaan demokratian lisäämiseen, jolloin mennään lujaa kuusikkoon. Vuoden suurin populisti oli Greta Thunberg, joka sai nuoret ympäri maailman nousemaan barrikadeille asian puolesta, jota he eivät ymmärrä.


 Demokratia jo sinänsä perustuu väärinkäsitykseen. Koskaan ei ole kiistattomasti osoitettu, että kansa tai edes enemmistö olisi oikeassa, kun puhutaan jostain vakavista asioista. Jos puolueeton tutkimus ei voi tietää tämän päivän päätöksen vaikutusta tulevaisuudessa, ei sitä voi kansakaan tietää. Demokratiaa harrastettiin antiikin Kreikassa, mutta se koski vain n. 5000 vapaata miestä. Naisilla ja orjilla ei ollut äänestysoikeutta. Pilatus käytti demokratiaa ja kysyi kansalta, kumpi nostetaan ristille Jeesus vai murhamies Barabbas. Kansa tuomitsi Jeesuksen. Brexit-sotku on hyvä esimerkki kansanvallasta. Sitä tulee seuraamaan Skotlannin eroäänestys-sotku. Demokratia ei estänyt Natsien nousua valtaan, eikä se tee sitä tulevaisuudessakaan.

Ilmastomuutos-hypetys  ja sen torjunta on ollut koko vuoden ykkösasiana Euroopassa. Suomen hallitus haluaa Suomen olevan asiassa mallioppilas. Mielenkiinnolla odottelemme millä budjetilla ja millä keinoin hallitus lähtee yltiöpäisiä tavoitteitaan toteuttamaan. Eurooppa on eri syistä sitoutunut luopumaan ydinsähköstä, vaikka se tiedetään ainoaksi saasteettomaksi energialähteeksi. Vihreät viimeksi hallituksessa ollessaan 2014 erosivat hallituksessa juuri lisäydinvoiman rakentamisen takia. Nyt ääni kellossa on hiljentynyt.

Ilmaston lämpenemistä ei voi estää Suomi. Eikä siihen ole haluja muillakaan, ainakaan viimeisen Madridin ilmastokokouksen perusteella. ”Ilmasto oli koko kokouksen ajan huono ja lämpesi kokouksen jatkuessa lisää”. Yhdysvallat erosi Pariisin ilmastosopimuksesta 4.11.19. Pahimmat saastuttajat Intia, Kiina ja eräät Afrikan maat eivät osallistu koko talkoisiin. Silti Suomen hallitus kai aikoo satsata vuosittain muutama 100-miljoonaa tähän hullutukseen.

Koska hallituksessa on kepu ja vihreät, pyritään löytämään ratkaisu kehäpäätelmään, jossa hiilinieluja saa maksimaalisesti hakkaamalla pienentää samalla, kun niitä maksimaalisesti suurennetaan. Tärkeässä roolissa tässä on hiilinielun koon määritys, joka ei ilmeisesti olekaan aivan yksinkertainen tieteellinen selvitys, vaan pitkälti poliittinen arvaus. Tämän tehtävän sai ”puolueeton”, maa- ja metsätalousministeriön alainen Luke. Ensimmäistä laskelmaa ei uskonut kukaan koko EU:ssa. Luke arpoi tohtorin hatusta uudestaan ja sieltä nousi tulos, jossa nielut pieneni 50% ! Luken professoreille sanoisin, erästä tunnettua ajattelijaa lainatakseni, että kuinka te kehtaatte ja kyllähän te kehtaatte!

Eräs hallituksen lupaus oli tuoda suomalaiset pois Al-Holin leiriltä. Ainakin lapset. Mutta mitään ei tapahtunut. Hallituksen Lähi-Idän rintamalla  vallitsi syvä hiljaisuus. Kukaan hallituskumppaneista ei halunnut tehdä ratkaisevaa siirtoa. Kaikki tiesivät, että perussuomalaiset odottaa maalilla syöttöä suoraan lapaan. Joulun alla oli pakko toimia. Turhautunut ministeri Haavisto siirteli virkarikokseen haluttomia virkamiehiä muihin tehtäviin ja oppositio pääsi kiinni pelivälineeseen. Haaviston sanomisia ja salailuita alettiin setviä välikysymyksen voimin. Hallitus joutui väsäämään pikaisen ja ympäripyöreän kannanoton ja pari orpolasta palautettiin Suomeen.

Päivi Räsänen, kuva:fi.wikipedia.org


Pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on edelleen ollut monipuolisessa käytössä. Nykyjään sillä ei lyödä pelkästään perussuomalaisia. Tutkintapyyntöjä on tullut mm. vanhoista lappalaisia ja mustalaisia parodioivista velipuolikuu-sketseistä.  Myös kristillisten Päivi Räsäsen kirjoitukset ovat tutkimusten alla. Hänen syntinsä on, että hän on siteerannut homoutta käsittelevää raamatunkohtaa. Herää kysymys, onko koko Raamattu kirjoitettu kiihottamistarkoituksessa? Voiko Suomen oikeuslaitos saada Raamatun kirjoittajat vastuuseen? Riittäisikö, jos kaikki Raamatut poltettaan? Sosiaalisessa mediassa on uusina rikosnimikkeinä esitetty mm. käsitteitä: törkeä sananvapaus ja huumorintajuttomuuden loukkaus.

Taiderintamalla oli hiljaista. Oikeastaan vuoden taiteellisesta annista parhaiten jäi mieleen italialaisen Maurizio Cattelanin teos seinään teipatusta banaanista. Sille kertyi hintaa 120000$. Teokselle on mahdollista saada aitoustodistus. Joku performanssitaiteilija pisteli taideteoksen poskeensa. Silti teoksen hinta ei muuttunut? 

Taideteos työn alla, kuva: pxhere.com/fi/photo/95528


Jaksamista presidentti  Trumpille ja rouva Melania Trumpille. Taas vuosi senaatin tutkimuksia takana.

Jaksamista briteille. Yrittäkää nyt saada brexit maaliin ennen EU:n täydellistä hajoamista.

Jaksamista hallituksen tontuille ja kassaneideille.  Ootte te ainakin nättejä katella!

Jaksamista Antti Rinteelle, joka tuli etelän lomalta koomassa kotiin ja luotsasi kolmen kuukauden kuluttua demarit vaalivoittoon, joskin niukkaan sellaiseen. Itsenäisen Suomen 69. pääministeri. Ei huano!

Jaksamista kaikille siivoojille, jotka tekevät raskasta ja aliarvostettua, mutta erittäin tärkeää työtä.

Jaksamista vanhuksille ja heidän väheneville hoitajilleen sote-sekoilujen keskellä.

Jaksamista kaikille suomalaisille. Yrittäkää olla tekemättä typeryyksiä, kuten esimerkiksi ostamalla sähköauton velaksi tai lähtemällä madepilkille näillä jäillä. Älkää ainakaan alkako harrastaa umpihankihiihtoa. Se on syvältä!


Hyvää Uutta Vuotta kaikille!






keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Ilmastomuutos - pelkkää ilmaako?

Laitilan Valkomeri 10.12.2019. Tuhat vuotta sitten tässä lainehti merenlahti


Kyllä kansa tietää ja valtamedia totuuden kertoo. Pari viimeistä kesää ovat olleet ennätyksellisen lämpimiä ja kuivia. Se johtuu ilmaston lämpenemisestä. No, kolme vuotta sitten oli kyllä vain 8 astetta lämmintä juhannuspäivänä, mutta se oli poikkeus, joka kuuluu teemaan. Mustat joulut ovat selvä merkki globaalista lämpenemisestä, ja niin ovat valkeatkin.

Toisaalta, kuka nyt säistä niin tarkkaan tietää? Ei sitä tiedä sammakko eikä sitä voi päätellä ahvenen selkäevästä eikä Anne Borgströmin hymystä. Yleisesti sadan vuoden periodi  on lyhyt, jos muutoksesta puhutaan.


Historia tiedetään melko tarkkaan. Runsas 10000 vuotta sitten oli pirun kylmää. Tässä oli yli kilometri jäätä. Sitten ilmasto lämpeni rajusti. Jääkausi päättyi. Vain tuhat vuotta ja mannerjää oli pääosin sulanut ja päällämme oli 100 metriä vettä. Räpiköimme Yoldiameren pohjassa. Sitten oli vähän tasaisempaa. Maa nousi ja kivikauden ihmiset metsästivät ja kalastivat ja puhuivat outoa ugrilaista kieltä. Kivikauden keskivaiheilla oli lämmin jakso ja jalopuut valtasivat Suomen Oulua myöten. Kunnes taas ajanlaskun alun molemmin puolin oli tuhat vuotta viileämpää.


Onko ilmasto nyt lämpenemässä? Varmaankin on, mutta suuressa kuvassa elämme vain jääkausien välistä aikaa. Viimeinen jääkausi ei ole täysin päättynyt Grönlannissa. Siellä ikijää vielä sulaa. Samoin kuin Siperiassa routa.  Jääkarhut muuttavat mantereelle ja vaihtavat turkkinsa ruskeaksi. Mutta uusi jääkausi on odottamassa. Se tulee yhtä varmasti kuin teekkareille Vappu.


Tiedetään, että dinosaurusten aikaan Jura- ja Liitukaudella oli, ainakin osan aikaa, kuumaa ja kosteaa. Ilmassa oli 10-kertainen määrä hiilidioksidia. Myös vesihöyryä oli paljon. Silti elämää oli runsaasti maalla merellä ja ilmassa. Tiedetään että n. 90 milj. vuotta sitten hiilidioksidin määrä ilmassa putosi jyrkästi.  Lämpötila ei silti pudonnut. Hiilidioksidi ei yksin selitä viileneekö ilmasto vai lämpiää. Dinosaurusten sanotaan kuolleen sukupuuttoon äkillisesti. Sillä tarkoitetaan, että suuri osa hirmuliskoista hävisi alle miljoonassa vuodessa. Syyksi sukupuutolle on esitetty ilmaston äkillistä viilenemistä, tulivuoren purkauksia, meteoriitteja.

Kasvihuonekaasujen lämmönsitomiskyky perustuu niiden molekyylirakenteeseen. Ne eivät kovin herkästi reagoi auringon lyhytaaltoisempaan uv- ja valosäteilyyn, mutta sitovat mielellään pitkäaaltoisempaa lämpösäteilyä. Kaikki energia maapallolla on peräisin auringosta ja takaisin avaruuteen se palaa, ennemmin tai myöhemmin. Kasvihuone pystyy vain hetkellisesti hidastamaan ulossäteilyä eli nostamaan lämpötilaa. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani.
 

Hyökkäys hiilidioksidia kohtaan perustuu yksinkertaiseen kuvaajaan. Ilmasto on todettu lämmenneen esiteollisista ajoista vajaan asteen. Vastaavana aikana hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kohonnut kaksinkertaiseksi. Määrät tosin edelleen hyvin pieniä (0,02%-->0,04%). IPCC:n  raporteissa ei juurikaan ole käsitelty muita kasvihuonekaasuja. Vesihöyryn määrämuutokset saattavat selittää suuren osan muutoksesta. Siperian soiden sulaessa sieltä nousee valtavat määrät metaania. Miten erotetaan hiilidioksidin osuus normaaleista suursään ja ilmakehän muutoksista? Sitä ei ole kai kukaan yrittänytkään tehdä.

Joka tapauksessa jos hiilidioksidin tuotto ilmakehään lopetetaan tänään kokonaan,  lämpötilan nousu jatkuu vielä satoja vuosia. Ellei muista syistä viilene. Kokonaan hiilidioksidia ei ilmakehästä pidä poistaa. Silloin lämpötila voisi laskea parikymmentä astetta ja uusi jääkausi odottaisi heti oven takana.

Sähköauto kaikille on looginen, mutta typerä tapa ratkaista tätä ongelmaa. Sähköautojen valmistus on kolmanneksen kalliimpaa. Sivuvaikutuksena saadaan joukko ympäristöongelmia akuissa käytetyistä harvinaisista metalleista sekä niiden louhinnasta. Kaikki riippuu siitä, miten akkujen lataukseen käytetty energia tuotetaan. Sähköauto ei paranna ekologista tasetta maissa, jotka tuottaa kaiken kivihiilellä.


Puolueettoman tiedon saanti ilmastomuutoksesta on vaikeaa. Media on ottanut hiilidioksidin ja lämpötilan nousun ykkösuutisekseen. Samoin suurin osa puolueista. Jos haluat kritisoida, et saa apurahaa, et palstatilaa etkä pääse uutisiin. On syntynyt armeija tutkijoita, jotka elää ilmastonmuutoksella. Haluaisivatko he antaa loppulausunnon että kysymys on vain luontaisesta vaihtelusta?   

Jos maailman joku pelastaa, ei se ainakaan ole  Greta Thunberg, EU tai Vihreä Liitto. Se on joku insinööri, joka keksii menetelmän ja kaikkien rikkaiden rahat, jolla se toteutetaan. Siis pelastaa muutaman sadan vuoden perspektiivillä. Kyllähän tämä tietysti kaikki loppuu aikanaan.


Vaikka tulevaisuuden, sään ja ilmaston ennustaminen on vaikea, sen verta nykytutkimusten valossa uskaltaa sanoa, että ilmasto tulee muuttumaan, ellei pysy paikallaan.

Koska suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa puheena olevaan ilmastomuutokseen ovat 0,0%, yhden desimaalin tarkkuudella ilmaisten, lakatkaa suremasta Grönlannin jäätikön sulamista. Se sulaa joka tapauksessa. Menkää ulos luontoon! Vaikka siellä onkin synkkä joulun alun sää, voi siellä jo aistia alkavan kevään, jos vain virittää aistinsa oikein optimistiselle taajuudelle. Paluumatkalla voisitte käydä toivottamassa hyvät joulut yläkerran yksinäiselle mummolle. Se voi hänelle olla hyvin tärkeätä. Teille täysin ilmaista.




Lähteet:

Kyle, Thomas G.: Atmospheric transmission, emission and scattering. Pergamon Press, Oxford, 1991.


J. Kauppinen & P. Malmi: No Experimental evidence for the signifigant Anthropogenic Climate Change, 2019 

Niemi, T. : Kasvihuoneilmiö ja ilmaston lämpeneminen, 2019
http://haukkamettas.blogspot.com/2019/07/kasvihuoneilmio-ja-ilmaston-lampeneminen.html